Lue artikkeli

Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit

Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn, jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät:

Lue artikkeli

Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Lue artikkeli

#JoinFinnair – Liity joukkoon

Seuraa Finnairin henkilökunnan arkea ja juhlaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Instagram: #JoinFinnair
Twitter: #JoinFinnair

Hakuaika tähän työpaikkaan on päättynyt.

Inflight Manager Hanna Paananen on tehnyt Finnairilla töitä 26 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii esimiehenä 15:lle Inflight Supervisorille.

Inflight Supervisor Joonas Nurmi aloitti työt Finnairilla yhdeksän vuotta sitten stuerttina ja tällä hetkellä hän toimii 65 purserin esimiehenä.

Ilmailuala ja alan ammattilaisten työnkuva herättää monissa ihastusta ja uteliaisuutta. Mitä tapahtuu ennen lentoa, mitä kaikkea henkilökunnan työ vaatii ja miten matkustamoon pääsee töihin? Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua matkustamohenkilökunnan työhön. Hyppää siis mukaan kun Finnairin asiantuntijat kertovat, minkälaista on arki pilvien yläpuolella. Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä siihen, kuinka matkustamohenkilökunnan työ on muuttunut: Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella.

Oletko kiinnostunut työpaikasta pilvien päällä? Katso yhdeksän asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

1. Koulutuksen kautta kentälle

”Pitää olla positiivinen asenne sekä uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.”

Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin / Kuva: Finnair

Oletko haaveillut työstä matkustamossa? Ennen lentoemännäksi ja stuertiksi ryhtymistä pitää käydä läpi koulutus, johon pääsevät ne hakijat, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä positiivinen ja reipas asenne työntekoon. Lisäksi Inflight Manager Hanna Paananen painottaa hyvänä ominaisuutena uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.

”Pitää olla avoin, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olla kielitaitoinen ja ihmisistä kiinnostunut. Lisäksi työssä vaaditaan paineensietokykyä ja perusrauhallisuutta. Työssä ei voi hätääntyä, vaan pitää osata sopeutua ja muuntautua erilaisten tilanteiden mukaan”, Inflight Supervisor Joonas Nurmi kertoo.

Kaikkein olennaisinta koulutuksessa on tietenkin turvallisuus. ”Siihen sisältyvät viranomaisten vaatimukset, jotka on opittava koulutuksen aikana. Lisäksi opetellaan asiakaspalvelutaitoja ja Finnairin palveluun liittyviä piirteitä, mutta työpaikan turvallisuuskulttuuri on tärkein.” Turvallisuuteen kuuluvat myös työntekijöiden vuosittaiset kertaukset ja fyysiset testit. ”Meidän pitää muun muassa osata käyttää koneen hätäuloskäyntejä, toimia pakkotilanteessa, evakuoida, savusukeltaa ja antaa ensiapua, sekä paljon muuta”, Paananen sanoo.

2. Turvallisuus ennen kaikkea

”On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa.”

Muistitko laittaa puhelimesi lentotilaan ennen nousua ja laskua? Tiedätkö missä sijaitsee lähin hätäuloskäynti? Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.

Jo rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomiota hakijan fyysiseen terveyteen. ”Tietyt asiat tulevat jo haastattelun aikana esille, mutta jos koulutuksessa huomataan, ettei jokin asia olekaan mallikkaasti, voi koulutuksen hakijan osalta vielä keskeyttää. Sitten on vielä koeaika, jolloin prosessi voi jäädä kesken”, Paananen kertoo.

Koulutuksesta lähtien Finnairilla painotetaan turvakulttuurin tärkeyttä. “On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa. Asioiden on oltava juuri tietyllä tavalla, turvallisuuden osalta ei voi soveltaa. Koulutukseen sisältyy myös kokeita ja testejä, jotka pitää tehdä juuri niin kuin on ohjeistettu eikä yhtään sivusta. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos tulee muualta lentomaailmaan”, Nurmi kertoo.

3. Mitä tapahtuu ennen koneen nousua

”Taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille.”

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai kun koneen pyörät irtoavat maasta? ”Teemme lennolla paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille ja ne liittyvät erityisesti turvapuoleen”, Nurmi sanoo. Ennen matkustajien opastamista istumapaikoille ja turvaohjeiden läpikäymistä henkilökunta käy koneen sisällä läpi, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja matka sujuu mutkitta.

”Tarkistamme, että kaikki on niin kuin pitääkin olla, jotta lento voidaan viedä turvallisesti loppuun. Myös lennon aikana tulee koko ajan varmistaa, että kaikilla matkustajilla on hyvä olla. Koneessa on paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä voi tapahtua odottamattomia asioita”, Nurmi kertoo.

4. Tieto auttaa jännittävää matkustajaa

”Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.”

Parasta työssä ovat Paanasen ja Nurmen mielestä asiakkaat. ”Täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, jos on kiinnostunut tästä työstä”, Paananen korostaa. ”Jos joka päivä olisi samanlainen niin työ ei olisi yhtään niin antoisaa. Myös työkaverit vaihtuvat joka päivä”, Nurmi paljastaa.

Vaikka lentäminen on tullut mahdolliseksi lähes jokaiselle, matkustaminen on monelle vielä jännä paikka. Miten toimitaan asiakkaan kanssa, joka jännittää tai jopa pelkää matkustamista? ”Ihmisen kehonkielestä pystyy aika paljon tulkitsemaan tilannetta, kun hän astuu koneeseen. Pelkäävä asiakas sanoo usein jo alussa, että heitä jännittää. Meillä on omat toimintamallit, voimme vaikka kertoa yksityiskohtia lennosta jos asiakas haluaa kuulla. Joskus saatetaan tuoda lentäjäkin siihen mukaan kertomaan asioista, jotka askarruttavat matkustajaa”, Nurmi kertoo.

5. Hierarkia tuo selkeyttä työhön

”Kapteeni on koneen päällikkö.”

Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin / Kuva: Finnair

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lentokoneessa henkilökunnalla on jokaisella selkeät roolit. Kapteeni on koneen päällikkö ja hänen kanssaan ohjaamossa on perämies. Matkustamon puolella on purseri, joka on matkustamon päällikkö. Pitkillä lennoilla voi olla myös kaksi purseria.

”Henkilömäärä vaihtelee konetyypistä riippuen, mutta lyhyillä Euroopan lennoilla on 3-5 henkilöä matkustamossa. Kaukoreiteillä työntekijöitä on minimissään kahdeksan riippuen matkustajamäärästä, konetyypistä ja matkustajapaikoista.”

Miten toimii ohjaamon ja matkustamon välinen dynamiikka? ”Olemme yhtä tiimiä koneessa ja hyvää kommunikointia edellytetään jo turvakoulutuksessa. Vaikka koulutuksemme onkin erilainen, työskentelykulttuuri on se, että pelaamme samaan maaliin ja tavoitteena on asiakkaan onnistunut kokemus”, Paananen kertoo.

6. Aikaero vaikuttaa myös konkareihin

”Täytyy muistaa pitää omasta terveydestä huolta, että jaksaa.”

Matkustamohenkilökunta saa joka kuukausi työvuorolistat, jossa selviää sen kuukauden lennot. Joskus kohde voi tulla yllätyksenä. ”Työhön kuuluu välillä päivystämistä sairaustapauksien varalle, jolloin olet tavallaan varamiehenä. Silloin ei välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa seuraavana aamuna herää”, Nurmi kertoo.

Ovatko lentoemännät ja stuertit tottuneita aikaeroihin ja pitkiin yölentoihin? ”Joskus aikaerosta toipuminen ja rytmiin pääseminen voi olla haastavaa. Se on yksilöllistä. Sen oppii, että täytyy pitää itsestään huolta”, Paananen myöntää. ”Jos lennämme New Yorkiin, niin emme lennä heti takaisin. Meillä on viranomaisilta määräykset lepoajoista, mutta emme myöskään ole pitkiä aikoja maailmalla.” Oleskelun pituus riippuu siitä, että kuinka monta kertaa viikossa matkustamohenkilökunta operoi kohteeseen.

7. Työ on entistä hektisempää

”Alaan liittyy myös vanhan ajan glamouria, mutta todellisuus on myös paljon muuta.”

Hanna Paananen on ehtinyt tehdä jo pitkän uran Finnairilla ja hän tietää, miten paljon ala on vuosien aikana muuttunut: ”Lentoliikenteen yleistyttyä ihmiset haluavat liikkua enemmän ja haluamme palvella asiakkaita niin, että tarjontaa on enemmän eri kohteisiin.”

Työ on Paanasen mukaan muuttunut myös paljon fyysisemmäksi ja hektisemmäksi. Asiakkaat odottavat yksilöllistä palvelua ja heidän toiveisiin pyritään vastaamaan. Myös Finnairin lentokoneet ovat modernimpia. ”Täytyy oppia käsittelemään tietotekniikkaa ja ymmärtämään miten viihdejärjestelmät toimivat. Kehitys on myös omalta osaltaan helpottanut työtä.”

8. Lentämiseen ei koskaan kyllästy

“Meidän työpaikalla paistaa aina aurinko.”

Nurmi ja Paananen aloittivat työt Finnairilla jo nuorena, matkustamon eli cabinin puolella. “Lensin 10 vuotta lentoemäntänä, jonka jälkeen keskityin business-luokan palveluihin. 10 vuoden jälkeen tämä erikoisryhmä lakkautettiin ja sen jälkeen aloitin työt purserina”, Paananen kertoo. Nurmi aloitti stuerttina yhdeksän vuotta sitten. Tällä hetkellä molemmat toimivat esimiestehtävissä ja työnkuvaan kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä noin kaksi viikkoa kuukaudesta.

“Voit edetä talon sisällä hyvin erilaisiin tehtäviin, se on kuin uudentyyppinen korkeakoulu, jonka työntekijöitä arvostetaan sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella”, Nurmi kertoo. Kokemuksen kartuttua voi siis kouluttautua lisää, esimerkiksi kehittää myynti-, palvelu- ja esimiestaitoja, osallistua tuotekehitykseen tai hakeutua projekteihin yhtiön sisällä. Vaikka molemmilla on useita vuosia takana alalla, työ taivaalla ei ole koskaan kyllästyttänyt. Toisaalta harva pystyy sanomaan, että omalla työpaikalla on aina aurinkoista päivästä riippumatta.

9. Työura pilvien päällä

“Ilmailualassa on oma hohtonsa ja se viehätys kun jalat irtoavat maasta.”

Vaikka lentäminen voi olla arkipäivää monelle, liittyy työnkuvaan myös tiettyä ainutlaatuisuutta. Onhan melko eksoottista lentää maailman toiselle puolen 10-12 tunnissa Suomesta asti. “Täytyy myöntää, että kyllä minulla menee aina kylmät väreet vieläkin, kun näen Finnairin koneen lentämässä”, Paananen paljastaa.

Paanaselle lentoemännän työ oli jo nuorena unelmien ammatti: “Minulla oli myös tuttavia Finnairilla töissä ja ihailin heitä ja miten he kertoivat työnantajastaan.” Myös Nurmi kertoo arvostaneensa Finnairia työnantajana. “Enkä ole koskaan joutunut pettymään. Siksi olen ollut täällä niin pitkään, vaikka en aloittaessani ajatellut, että tästä tulee se minun urani.”

Paananen ja Nurmi kannustavat hakemaan Finnairille, mikäli ihmisten kanssa työskentely tuntuu luontevalta ja vaativa kansainvälinen työ kiinnostaa. “Finnairilla pääset osaksi kansainvälistä voittajatiimiä ja tekemään töitä asiakkaiden hyväksi”, Paananen sanoo. “Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hakea”, Nurmi komppaa.

Lentoyhtiö Finnair rekrytoi tänä kesänä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan. Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn – koulutuskeskukseen – jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät sekä lentäjät. Lisäksi koulutuskeskuksessa järjestetään kertauskoulutuksia nykyisille työntekijöille.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? sekä Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella. 

Kattavaa koulutusta jo vuodesta 1950

Tiesitkö, että Finnair Oyj, entinen Aero Oy, perustettiin jo vuonna 1923 ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä? Tämän jälkeen perustettiin Finnairin koulutuskeskus virallisesti ensimmäisen simulaattorin myötä vuonna 1950 ja Finnair Flight Academy aloitti toimintansa vuonna 2010.

Finnair Flight Academy järjestää koulutuksia ja kertausta päivittäin matkustamohenkilökunnalle ja lentäjille. Head of Safety and Service Training Riikka Saarela vastaa muun muassa matkustamo- ja ohjaamohenkilökunnan turvakoulutusten organisoinnista ja myös hän on aloittanut uransa lentoemäntänä Finnairilla. Saimme kutsun kierrokselle Finnairin Vantaalla sijaitsevaan koulutuskeskukseen, jossa Saarela kertoi lisää matkustamohenkilökunnalle suunnatusta peruskoulutuksesta.

Finnairin lentoemäntien ja stuerttien peruskoulutus kestää noin kuusi viikkoa, riippuen opiskelijan omasta työtaustasta. Jos henkilö on jo lentänyt työkseen aikaisemmin ja takataskusta löytyy eurooppalainen koulutustodistus, alkaa koulutus hieman myöhemmin. ”He, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta, aloittavat yleisistä lentämisen perusteista; mitä lentäminen on, miten lentokone pysyy ilmassa ja miten toimitaan eri työtilanteissa.” Matkustamohenkilökunta on lentokoneessa ensisijaisesti matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi ja tämä korostuu jo haku- ja koulutusvaiheessa. Kurssi alkaa heti laajoilla turva- ja ensiapukoulutuksilla, jotka käsittävät lähes puolet koko koulutusjaksosta.

Autenttiset tilat mahdollistavat tosielämän tilanteiden harjoittelun

”Matkustamohenkilökunnan laaja turvakoulutus ei näy lentokoneessa välttämättä matkustajalle, muuten kuin niin, että näytetään missä on varauloskäynnit ja miten pelastusliiviä ja happinaamareita käytetään.” Ensiapu ja turvallisuus ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä osa-alueita ja Saarelan mukaan työntekijöistä koulutetaan ilmailualan lisäksi turvallisuusalan ammattilaisia. Eikä ihme, sillä matkustamohenkilökunnan on osattava muun muassa käyttää tarvittaessa erilaisia ensiapulaitteita, oltava ensiaputaitoisia, evakuoida, sammuttaa tulipaloja ja paljon muuta.

Finnairin Flight Academyssa opitaan harjoittelemalla tosielämän tilanteita erilaisten simulaattoreiden ja laitteiden avulla. Simulaattoreilla voidaan harjoitella esimerkiksi sellaisia hätätilanteita, joita ei oikealla koneella olisi mahdollista harjoitella. Koulutuskeskus näyttää ulkoapäin tavalliselta toimistorakennukselta, mutta sen sisälle on rakennettu suuret ja autenttiset tilat matkustamon ja lentäjien harjoitteluun. Turvallisuushallin keskeltä löytyy jopa uima-allas vesipelastuksia varten.

Paljon opitaan käytännön kautta

Turvallisuuden ja ensiavun lisäksi opiskellaan muun muassa Finnairin operoimia konetyyppejä ja asiakaspalvelua sekä Finnairin tuote- ja palvelukonsepteja. Tähän sisältyy muun muassa palvelu turisti- ja J- eli business-luokassa, kulttuurierot, viestintä, kuulutukset ja tullimääräykset.

Viestinnän pohjana on tietenkin myös turvallisuus; ”Onnettomuuksia ennaltaehkäistään avoimella viestinnällä koko henkilökunnan välillä ilmassa ja maassa. Jokaisen pitää uskaltaa viestiä kaikista, hankalistakin asioista.” Voidaan sanoa, että henkilökunnalla on lentokoneessa oma kielensä, jonka pohjana on englanti ja ilmailualan termit. Oman haasteensa tuo ensiavussa käytetty sanasto, jossa suurin osa termeistä on latinaksi.

Finnairin Flight Academyssa opitaan paljon työstä käytännön kautta, jonka lisäksi opiskellaan teoriaa muun muassa etänä eLearning muodossa. Opiskelijoiden oppimista testataan useaan otteeseen myös kokeilla. ”Kokeita on paljon. Turvallisuus- ja ensiapupuolella kokeet kuuluvat viranomaismääräyksiin ja vastauksista vähintään 80 prosenttia pitää olla oikein. Aika paljon pitää opetella tietoa ulkoa, eli ei voi aina soveltaa, mikä voi tulla monelle yllätyksenä. Alun turvallisuuskokeet voivat olla monelle haastavimpia.” 

Haastava koulutusjakso on myös itsensä voittamista

Monelle voi tulla yllätyksenä ilmailualan työn rutiinit ja hierarkia lennoilla. ”Työ vaatii rutiinien ja auktoriteetin sietämistä. Miehistön työtehtäviä koneessa määrittää virkaikäjärjestys ja palvelua lennolla johtaa purseri. Tämä helpottaa työskentelyä kun omat tehtävät ovat jo ennen työvuoroa selvillä.”

Finnairin peruskurssi on tiivis paketti. ”Siinä ei paljon ehdi muuhun keskittyä, illat pitää käyttää omaan opiskeluun ja viikonloppuisin pitää lukea kokeisiin. Opiskelu on jännää ja mielenkiintoista, mutta vaativaa.” Saarela muistaa erään stuerttikokelaan kenelle koulutuksen sisältö saattoi tulla yllätyksenä, mutta joka tunsi lopulta voittaneensa itsensä. Muutaman haastavan ensiaputilanteen, kuten hätäsynnytyksen harjoittelun jälkeen stuertti totesi ääneen: ”Nyt ei äiti kyllä usko, mitä olen tehnyt!”

Kun kaikki kurssit on käyty, uudet tulokkaat pääsevät harjoituslennoille. ”Laki vaatii, että pitää lentää vähintään kaksi lentoa siinä konetyypissä, jossa aikoo työskennellä, ennen kuin saa lentokelpuutuksen voimaan.” 

Kertaukset kerran vuodessa

Valmistumisen jälkeen matkustamohenkilökunnan jäsenet käyvät kerran vuodessa kertaamassa ja uusimassa lentokelpuutuksensa. Kertaukset kestävät kaksi päivää ja ne käsittävät käytännössä turva- ja ensiapukoulutukset. Jos henkilö on ollut pitkään poissa lentotyöstä, hänen pitää tulla myös uudelleen kertaamaan.

Kouluttajat suunnittelevat koulutuspäivän viranomaisen vaatimusten mukaan, joiden pohjalta tehdään caseja ja harjoituksia. ”Euroopan lait määrittelevät koulutuksen sisällön, sillä ilmailuala on hyvin säänneltyä viranomaisten toimesta. Käymme kerran vuodessa harjoittelemassa yhdessä matkustamon kanssa lennon aikana tapahtuvia tilanteita. Joka vuosi on ollut myös Finnairin palvelukoulutukseen liittyvää kertausta.”

Lentopelko hallintaan turvakurssilla

Matkustamohenkilökunnan koulutuksen lisäksi FFA:lla järjestetään kursseja myös matkustajille. Lentopelkokurssi, oikealta nimeltään Matkustajan turvakurssi kestää kaksi päivää. ”Lentopelon takana on yleensä tietovaje ja tunne hallinnan puutteesta. Turvakurssille voi osallistua kuka vaan. Paikalla on psykologi sekä liikennelentäjä ja matkustamon edustaja kouluttamassa.” 

Kurssilla käydään läpi lentämiseen ja psykologiaan liittyviä asioita sekä vieraillaan lentokoneessa ja simulaattorissa. Kurssilla on Saarelan mukaan saatu hyviä tuloksia aikaan. ”Moni sanoo, että nyt voi taas mennä lentämään, kun ei ole vaikka yli 30 vuoteen uskaltanut.”

Ainutlaatuinen tilaisuus kouluttautua ilmailualan ja asiakaspalvelun ammattilaiseksi

Saarelan mukaan suurin muutos koulutuksessa on vuosien aikana ollut opetusmetodien kehittyminen. Jopa akatemian luokkahuoneet on suunniteltu yhteiseen käytännön harjoitteluun ja tilat mahdollistavat vuorovaikutuksellisen opiskelun. Tylsien pulpettien sijaan esimerkiksi voi vaikkapa seurata opetusta business-luokan penkeiltä. Kurssin pääteemoina ovat aina olleet turvallisuus, ensiapu ja palvelu, mutta opiskelu on tänä päivänä entistä osallistavampaa. ”Opiskelu on oppilaskeskeistä. Kannattaa siis olla aktiivinen kurssin aikana ja kysyä aina jos jotain tulee mieleen.”

Riikka Saarela antaa lopuksi vinkkinsä Finnair Flight Academyn uusille tulokkaille: ”Kannattaa panostaa todella hyvin ja varata aikaa opiskelulle. Koulutus on tiivis paketti, johon sisältyy paljon kokeita, mutta opiskelu on silti antoisaa. Aika menee kamalan nopeasti, joten kannattaa nauttia täysin siemauksin ja avoimin mielin.” Koulutuksen päätyttyä jokainen valmistunut saa lisäksi matkaansa virallisen koulutustodistuksen, joka on samanlainen jokaisella eurooppalaisella lentoyhtiöllä.

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä. Monet ovat työskennelleet yhtiön leivissä parikymppisestä aina eläkeikään asti. Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi kesä-elokuun aikana yli 100 työntekijää matkustamoon.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan aiemmat artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? ja Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit. 

Asko Hämäläinen, purseri. Aloittanut Finnairilla vuonna 1979. ”Minä olin numero 559 kun tulin taloon.”

Maria Jacksen, purseri. Lentänyt ensimmäisen lentonsa Finnairilla 1.5.1989. ”Parasta tässä työssä on työkaverit.”

Sami Kotipelto, stuertti. Finnairin vuosikurssi 1998. ”Erilaiset kohteet ovat rikkaus.”

Nykypäivän lentomatkustaja osaa käyttäytyä

Kuinka useasti sinä olet lentänyt viimeisen vuoden aikana? Aikaisemmin lentäminen painottui liikematkoihin, kun taas nykyään moni saattaa lentää useita kertoja vuodessa lomalle. “Silloin 90-luvun alussa business-luokat olivat hirveän suuria. Koneessa saattoi olla 120 business-matkustajaa ja vain 20 turistiluokan matkustajaa”, muistelee purseri Maria Jacksen uransa alkua.

“Koen, että lentäminen oli aiemmin vielä vähän hienompaa. Nyt se on hyvin arkipäiväistynyt. Se on enemmänkin liikkumista paikasta A paikkaan B”, kuvailee stuertti Sami Kotipelto lentämisen luonnetta.

Aikaisemmin ateriat ja juomat kuuluivat lennon hintaan, ja ne olivatkin tärkeä osa matkantekoa. Matkustajat ovat kuitenkin muuttuneet – nykyään pääasia on paikasta toiseen liikkuminen, muut seikat ovat vain ekstraa. “Silloin aikanaan se oli sellaista yleistä häslinkiä ja juhlimista”, muistelee Jacksen entisajan matkustajia. ”Nykyään kun alkoholi on maksullista, niin lennot ovat paljon rauhallisempia”, Kotipelto täydentää.

Finnairin matkustamohenkilökunnan mukaan häiriötilanteita lennoilla on nykyisin todella harvoin, kun niitä esiintyi aiemmin useammin. ”Kyllä minun mielestäni nykyaikana lentomatkustajat osaavat 99,9 prosenttisesti käyttäytyä, lentäminen on niin yleistä nykyisin”, kertoo Jacksen.

Kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin

Aiemmin Finnairilla lennettiin enemmän kotimaan sisällä: “Kotimaan lennot ovat vähentyneet”, Jacksen kertoo. Myös koneet olivat pienempiä. Purseri Asko Hämäläinen kertoo aloittaneensa uransa 50-paikkaisessa koneessa kotimaassa lentäen: “Ne keikat olivat sellaista aikamoista pomppimista täällä koti-Suomessa, välillä ei tiennyt mikä kaupunki on seuraavana.” Hämäläinen on ehtinyt kokea uransa varrella myös suorat lennot Tokioon Pohjoisnavan yli: ”Silloin ei ollut lupaa lentää Venäjän yli, vaan se piti kiertää. Ihmisille jaettiin todistuksia Pohjoisnavan ylityksestä, ne olivat hyvin eksoottisia asioita.”

Aikaisemmin stuertit ja lentoemännät lensivät uransa alussa useita vuosia kotimaan ja Euroopan lentoja: “Ensin lensin 5-6 vuotta Eurooppaa ja kotimaata. Vasta näiden vuosien jälkeen sain kelpuutuksen kaukoreittikoneisiin”, kertoo Kotipelto. Nykyisin kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin.

Lyhyelläkin layoverilla pääsee tutustumaan kohteeseen

Aikaisemmin, kun lentoja oli harvemmin, kohteessa myös pysyttiin pidempään. Monella lentoemännäksi tai stuertiksi pyrkivällä voikin siintää mielessä pitkät layoverit, eli kohteessa viipymiset. “Alkuaikoina maailman suuriin metropoleihin päästiin viikoksi oleskelemaan, kun nykyään kohteessa ollaan vain yksi yö”, Hämäläinen kertoo. “Kyllä se tahti on tiivistynyt. Kohteessa ollaan pääsääntöisesti vuorokausi ja sitten tullaan pois”, Kotipelto täydentää.

Myös Jacksen muistelee uransa alkupuolelta aikaa, jolloin esimerkiksi Bangkokiin lennettiin kahdesti viikossa, kun nykyisin määrä on talvisin kahdesti päivässä. Työrupeama kesti yhteensä yhdeksän päivää. Pitkät layoverit tarkoittivat myös pitkää eroa perheestä ja kodista. Jacksen kertoo eräästä vuosien takaisesta Bangkokin reissusta, jossa teki mieli soittaa kotiin: “Siihen aikaan soitettiin hotellihuoneesta, ja puhuimme ehkä 10-15 minuuttia minun mieheni kanssa. Kun sain laskun siitä puhelusta, niin se oli 625 markkaa. Ei tarvinnut miettiä, että mihin ne päivärahat sillä reissulla menivät!” Toisin on nykyään: “Ja tänään kun lähden Bangkokiin, niin olen ylihuomenna kotona.” Nykyisin perhe-elämän ja työn yhdistäminen onkin helpompaa, kun työrupeamat ovat lyhyempiä.

Haastateltavat kertovat, että myös lyhyellä layoverilla ehtii nähdä ja kokea, jos vain haluaa: ”Vaikka kohteessaoloaika on lyhyt, kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ruokaan ja nähtävyyksiin”, Jacksen kehottaa. ”Eläkkeellä olevat ystäväni sanovat, että mieti, kenellä olisi varaa mennä yhdeksi yöksi Japaniin, ja syödä kaksi kertaa sushia! Nauti!” Hämäläinen kertoo. Kotipelto muistuttaa kuitenkin, että lisäksi tärkeää on riittävä lepo, että jaksaa myös paluulennon työvuoron.

Työvuoro voi sattua vuoden jokaiselle päivälle

Nykyisin monet lähtevät lomilla etelän lämpöön. “Siihen aikaan kun minä tulin Finnairille, niin lentoasema meni vielä jouluksi kiinni”, muistelee Jacksen. “Silloin supistettiin usein kesäliikennettä ja juhannuksena ei ollut niin paljon lentoja.” Jacksenin mukaan lentoemännän ja stuertin työssä tulee olla varautunut siihen, että lentoasema on auki 365 päivää vuodessa – työvuoro voi sattua omalle kohdalle milloin tahansa, ja aina työvuorotoiveet eivät mene läpi. “Alkuvaiheessa ei ollut toivomusjärjestelmiä. Silloin tehtiin sitä työtä mitä oli tarjolla. Tänä päivänä tietysti voidaan antaa mahdollisuuksia toivoa, kun on vaihtoehtojakin”, Hämäläinen muistuttaa.

Kotipelto kertoo, että vaihtelevat työajat on yksi työn monista positiivisista puolista: ”Nautin siitä, että minulla on arkivapaita. Arkena pääsee hoitamaan pankki- ja virastoasiat rauhassa. Viikonloput eivät ole minulle enää niin merkityksellisiä, se on vain työpäivä muiden lomassa.”

Vinkit uusille lentoemännille ja stuerteille

Finnair uudistaa laivastoaan ja syksyllä otetaan ensimmäiset uudet A350-koneet käyttöön. Kotipelto uskoo, että uudessa koneessa on mietitty pitkälle myös matkustamohenkilökunnan työskentelyn sujuvuutta: “Tekniikka vanhoissa koneissa ei tue työntekoa niin paljon kuin uusissa koneissa. Odotan positiivisella mielellä, mitä kaikkea uudet koneet mahdollistavat palvelun näkökulmasta. Uskon, että parannuksia on.”

Uusia tulokkaita kokeneet työntekijät neuvovatkin itsensä huolehtimisen tärkeydestä: “Oma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on koko työssäjaksamisen a ja o!” Jacksen muistuttaa. “Omaan työhönsä, omiin työkavereihin sekä päivän kulkuun pystyy vaikuttamaan omalla asenteella”, hän lisää. Kotipelto taas rohkaisee uusia tulokkaita tarttumaan konkareita hihasta työuran alkumetreillä: “Me autamme mielellämme ja meistä on kiva, että tulee niin sanotusti uutta verta koneeseen ja uusia kasvoja ja uusia tyyppejä. Tämä on kuitenkin ryhmätyötä.”

Haastateltavilla on ollut jo ennen uraa Finnairilla kokemusta asiakaspalvelusta: Hämäläinen on toiminut muun muassa asiakaspalvelutehtävissä, Jacksen hoitajana ja Kotipelto tarjoilijana sekä junaisäntänä. Hämäläinen muistuttaakin hakijoita siitä, että asiakaspalvelutaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta, kuten ulkomailla oleskelusta, on hyötyä työssä: “Että on vähän laajempi näkökulma elämään yleensä. Se helpottaa sopeutumaan tällaiseen työympäristöön. Minä ainakin suosittelen tätä työpaikkana ihan jokaiselle”, Hämäläinen lopettaa.

Tiesitkö, että Finnair rekrytoi joulukuussa 2015 lisää matkustamohenkilökuntaa? Tästä inpiroituneena Duunitori järjestä yhteistyössä Finnairin kanssa kilpailun, johon voit osallistua vastaamalla Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä tähän kysymykseen :

Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?

OSALLISTUMISAIKA KILPAILUUN ON PÄÄTTYNYT.

Muista tägätä vastauksesi #JoinFinnair ja @duunitori. Kilpailun tarkemmat säännöt voit lukea alta. Lue Duunitorilta myös 9 asiaa Finnairin matkustamohenkilökunnan työstä, millaista on uusien lentoemäntien ja stuerttien koulutuskeskuksessa, Finnair Flight Acedemyssa ja siitä, miten työ Finnairilla on muuttunut vuosien varrella.

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

7.12.-20.12.2015. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestävät Duunitori ja Finnair Oyj.

3. Osallistumiskelpoisuus ja osallistumisohjeet

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, joilla on Facebook-profiili, Twitter-tili tai julkinen Instagram-profiili. Duunitorin tai Finnair työntekijät sekä muut tämän kilpailun järjestämiseen osallistuneet henkilöt tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailuun osallistutaan vastaamalla kysymykseen ”Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?” joko viestillä tai kuvalla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Facebookissa kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Duunitorin Facebook-sivulla. Instagramissa ja Twitterissä kilpailukuvissa ja viesteissä tulee käyttää hashtag-tunnistetta #joinfinnair ja tägätä Duunitorin tili @duunitori.

Kilpailuun on mahdollista osallistua useammalla kuvalla tai viestillä.

Kilpailun osallistujalla tulee olla täydet oikeudet lähettämäänsä kuvaan. Kilpailun järjestäjillä on oikeus jättää huomiotta sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet eivät ole kilpailun osallistujan hallinnassa. Järjestäjät saavat jättää huomiotta tai poistaa myös sellaiset kuvat tai viestit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi.

4. Voittajien valinta ja palkinnot

Voittaja arvotaan viikolla 52. Palkintona on 200 euron arvoinen lahjakortti Finnairille. Palkinto toimitetaan sellaisenaan, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko Facebookin, Instagramin tai Twitterin välityksellä. Mikäli kilpailun voittajaa ei tavoiteta kahden viikon sisällä voittajan julkistamisesta, tilalle voidaan valita uusi voittaja.

Voittajien nimet tai nimimerkit, sekä kilpailuun lähetetyt kuvat voidaan julkaista järjestäjän internet-sivuilla (www.duunitori.fi) , Duunitorin Facebook-sivuilla, Duunitorin Instagram-tilillä sekä Duunitorin Twitter-tilillä.

5. Järjestäjien vastuu

Osallistujat vastaavat itse mahdollisista kilpailun osallistumiseen liittyvistä kustannuksista.

Kilpailun voittaja vastaa mahdollisista palkinnon vastaanottamisen tai sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittaja vapauttaa järjestäjän kaikesta vastuusta palkinnon käyttöön liittyen, mukaan lukien palkinnossa mahdollisesti ilmenevät viat ja mahdolliset vammat tai vahingot, jotka syntyvät palkintoa käytettäessä.

Järjestäjä ei kerää kilpailun avulla tietoja markkinointitarkoituksiin.

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voisi mahdollisesti aiheutua osallistumisesta kilpailuun, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä.

Facebook, Instagram ja Twitter eivät ole vastuussa kilpailusta.

6. Sääntöjen noudattaminen

Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä ja järjestäjän kilpailua koskevia päätöksiä. Duunitori ja Finnair pidättävät itsellään oikeuden muutoksiin.

Joulukuussa Finnair ilmoitti aloittavansa historiansa suurimmat rekrytoinnit, mutta tiesitkö, että yhtiö rekrytoi jo kesällä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan? Lentoemäntä Emma Stevenson ja stuertti Antti Siliämaa toteuttivat monien haaveen käytyään läpi Finnairin intensiivisen koulutuksen ja aloittaessaan työt matkustamossa syksyllä 2015. Duunitori otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojen jälkeen.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit.

Toiselle pitkän ajan haave, toiselle spontaani idea

Emma Stevenson oli ehtinyt kypsytellä ajatusta lentoemännän työstä jo useamman vuoden. Alkuvuodesta 2015 Stevenson päätti lopulta, että tämän vuoden aikana hän aikoo hakea töihin matkustamoon jos tilaisuus siihen tulee. Kun Finnair aloitti kesällä uusien työntekijöiden rekrytoinnin, hän laittoi hakemuksen menemään samana päivänä. “Se tuntui kohtalolta”, Stevenson sanoo.

Antti Siliämaalle stuertiksi hakeminen oli spontaani idea. ”Työskentelin vielä kesällä museo-oppaana. Tiesin, että Finnair rekrytoi, mutta idea hakemiseen syntyi vasta kun eräs finnairilainen vinkkasi minulle, että kannattaa hakea jos matkustamotyö kiinnostaa. Asiakaspalvelukokemuksesta olisi myös hyötyä tässä työssä. Siitä se ajatus sitten lähti”, Siliämaa kertoo.

Hakeminen oli monivaiheinen prosessi

Finnairin rekrytointiprosessi on vaativa ja se sisältää monta eri vaihetta. Haun päätyttyä valitut kokelaat käyvät intensiivisen kahdeksan viikon kurssin Finnair Flight Academylla, jonka aikana perehdytään ja valmistutaan työhön matkustamossa. Rekrytointivaiheessa hakijoilta odotetaan myös aktiivisuutta, sillä luvassa on muun muassa psykologisia testejä, kielitestejä ja terveystarkastuksia. Ennen yksilöhaastattelua hakijat osallistuvat ryhmähaastatteluun, joissa arvioidaan muun muassa ryhmätyötaitoja.

Sekä Siliämaan että Stevensonin mielestä ryhmähaastattelu oli positiivinen kokemus. “Pelkäsin, että se menee huutoäänestykseksi, mutta meidän ryhmällä klikkasi tosi hyvin ja keskustelu oli luontevaa. Haastatteluvaihetta ei siis kannata tulevienkaan hakijoiden jännittää”, Stevenson vinkkaa. 

”Kaikki koulutukseen osallistuneet tulokkaat olivat todella erilaisia, mutta silti tietyllä tavalla todella samanlaisia, avoimia ja sosiaalisia. Odotin, että kurssilla olisi vain pelkkiä nuoria, mutta ikäjakauma oli 21-50 vuotta. Se oli tosi iso rikkaus. Yllätyin myös, miten läheiseksi vain 8 viikossa ehti tulla kurssiporukan kanssa. Pidämme edelleen yhteyttä ja päivitämme kuulumisia lennoiltamme”, Stevenson kertoo.

Koulutuksessa painotettiin turvallisuutta lennolla

Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri matkustajien turvallisuuden vuoksi. Finnairilla painotetaan koulutuksesta lähtien turvakulttuurin tärkeyttä. ”Lähdin koulutukseen avoimin mielin, sillä en tarkkaan osannut odottaa mitä kaikkea on luvassa. Hakuvaiheessa painotettiin aika paljon asiakaspalvelua, joten odotin että sitä käydään ensimmäisenä läpi. Näin ei käynyt, vaan eniten painotettiin turvakoulutusta, mikä onkin olennainen osa tätä alaa”, Siliämaa kertoo.

Tämä harjoitus jännitti eniten

”Finnair Flight Academyssa on iso uima-allas vesipelastusharjoituksia varten. Eräässä harjoituksessa altaassa tehtiin erilaisia selviytymistehtäviä, kiipesimme kaikki vedessä lauttaan ja harjoittelimme miten lautalla toimitaan. Olen harrastanut uimista eli se ei niinkään jännittänyt, mutta harjoituksen aikana korostui se, kuinka hyvin toimimme ryhmänä. Sen jälkeen oli voittajafiilis, kun kaikki tsemppasivat ja tekivät parhaansa”, Stevenson kertoo.

Molemmat myöntävät jännittäneensä myös ensimmäisessa kirjallisessa kokeessa. ”Ensimmäisessä kokeessa jännitti enemmän kun ei tiennyt mitä on luvassa ja ei ollut mitään mihin verrata. Pääsin kaikista kokeista ensimmäisellä yrittämällä läpi, mutta kursseilla joutui kyllä myös tekemään töitä. Piti olla tarkkana tunneilla ja omatoimisesti kerrata asiat vielä manuaaleista”, Siliämaa paljastaa. 

Koulutusjakso tarjosi onnistumisen hetkiä

”Muistan, kuinka ensimmäisenä päivänä katsoimme kauhuissamme lukujärjestystä, että mitä kaikkea on luvassa. Koulutus oli kokonaisuutena intensiivinen, jännittävä ja antoisa. Oli vähän orpo olo kun jäljellä oli enää viimeinen koulupäivä, mutta joka vuosi työntekijät käyvät tietysti kertaamassa Academylla”, Stevenson kertoo.

Molemmilla on takana ensimmäiset työvuorot Finnairin reiteillä. Siliämaa odottaa innolla myös ensimmäistä kaukolentoaan. ”Lensimme koulutuksen aikana neljä harjoituslentoa Suomeen ja Eurooppaan. Harjoituslentojen ansiosta oli helpompi aloittaa varsinaisissa työvuoroissa ja tiedän mitä pitää missäkin tehdä. Uskon, että tulen viihtymään tässä työssä”, Siliämaa toteaa.

”Jo koulutuksen aikana sai useaan otteeseen kokea onnistumisen fiiliksiä. Huomasin kursseilla, että on ihan oma juttu kyseessä ja tuli varmuus siitä, että olen oikealla alalla”, Stevenson sanoo.

Vinkkejä tuleville hakijoille

Vastavalmistuneet antavat vinkkejä tuleville hakijoille: ”Suosittelen hakemaan Finnairille jos matkustamotyö kiinnostaa, sillä jo hakuprosessin aikana oppii paljon siitä mitä se tuleva työ voi olla. Jos pääsee haastatteluvaiheeseen, niin kannattaa vain olla oma itsensä eikä esittää mitään. Sillä pärjää pitkälle”, Siliämaa vinkkaa.

Matkustamohenkilökunnan työ ei ole pelkkää glamouria. Koulutus ja työ matkailualalla vaativat tekijältään myös stressinhallintaa ja joustavuutta. ”Jo koulutuksen aikana tarvittiin paineensietokykyä. Koulun sovittaminen omaan arkeen voi olla monelle haastavaa, kun opiskellaan ja tehdään pitkiä päiviä. Se valmistaa kuitenkin todella hyvin tulevaan ammattiin. Kurssikavereiden kanssa pystyi myös jakamaan kokemuksia ja huomasi, että muilla oli samoja fiiliksiä niin se auttoi käsittelemään. Liikaa ei kannata stressata vaikka tuntuu että on kovat paineet onnistua. Sitten kun siitä selviää niin huomaa ettei ole sokerista tehty”, Stevenson neuvoo.

Matkustamohenkilökunnan työhön hakevien tulee täyttää monia eri kriteerejä. Lue lisää Finnairin hakukriteereistä » ”Työ sopii henkilölle, joka avoin ja sosiaalinen. Huumorintajua kannattaa myös olla, se auttaa työssä. Tietynlainen spontaanius ei myöskään ole pahasta. Huomasin koulutuksen aikana, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä, mutta meitä yhdistävät edellä mainitut asiat. Tietysti kaikki tykkäävät myös matkustaa”, Stevenson sanoo.

Näin uudet tulokkaat otettiin vastaan Finnairilla

”Lensimme koulutuksen aikana harjoittelijoina. Saimme apua muilta työntekijöiltä ja paljon käytännön kokemusta siitä mitä työ käytännössä on. Lennot menivät hyvin ja muut olivat positiivisesti yllättyneitä, että uudet kokelaat osasivat jo niin paljon”, Siliämää kertoo.

Stevenson myöntää, että kurssilla jännitettiin, miten uudet työntekijät otetaan vastaan kun edellisestä rekrytoinneista oli ehtinyt kulua jo vuosia. Pelko oli turha, sillä vastaanotto on ollut pelkästään positiivista: ”Kaikki ovat olleet todella innoissaan ja on ollut tervetullut olo. Olen saanut myös nauraa paljon töissä.”

”Iso juttu itselle on ollut se, että kun on tehnyt jonkun aikaa toimistotyötä, ja nyt pääsee työssään tapaamaan monia uusia ihmisiä. Tykkään työstä, jossa on rutiineja, mutta tavallaan kaikki työpäivät on erilaisia. Lisäksi meillä on ihan mieletön työyhteisö. Monet tekevät uraa Finnairilla yli 30 vuotta, mikä kertoo siitä, että täällä viihdytään. Lennoilla on mukana hyvät työkaverit ja kivoja asiakkaita”, Stevenson kehuu.

Finnairilla ollaan innoissaan yhtiön kasvusta ja uusien työntekijöiden rekrytoinneista: ”Kaikki ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi taloon”, Siliämaa sanoo.

Kaikki artikkelikuvat: Finnair – Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin

Kysyimme yhteystyössä Finnairin kanssa: ”Millainen on hyvä lentoemäntä tai stuertti?” ja kilpailukysymyksemme sai paljon huikeita vastauksia. Voittajavastaus kuului näin: ”Ystävällisyys ja on valmis iloisesti auttamaan kun kysyy jotain” ja vastauksen antoi Maritta Facebookissa.

Ystävällisyyden ja iloisen palveluasenteen lisäksi moni korosti muun muassa hymyä. Lue alta mitä muita ominaisuuksia hyvältä lentoemännältä tai stuertilta tulisi vastaajien mielestä löytyä. Löytyykö itsestäsi listan ominaisuuksia? Tämä on hyvä muistilista myös muille asiakaspalvelun ammattilaisille.

10 tärkeää ominaisuutta – Tällainen on hyvä lentoemäntä tai stuertti

1. Huolehtii turvallisuudesta

Lentohenkilökunnan on ensisijaisesti osattava pitää lentokoneesta ja matkustajista huolta turvallisuuden suhteen, kaikki muu on toisarvoista. – Jerry, Facebookissa

2. Huikea asiakaspalvelija

Asiakaspalveluhenkisyys. Matkustajien olo ahtaassakin koneessa täytyy pitää mahdollisimman viihtyisänä ja lentoemännät ja stuertit voivat vaikuttaa siihen omalla työpanoksellaan. Ystävällinen, turvallinen, ripeä ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu parantaa matkustuskokemusta ja saa asiakkaat palaamaan aina uudelleen ja uudelleen lentoyhtiön asiakkaiksi. – Kaisa, Facebookissa

3. Ystävällinen

Asiakkaista välittäminen, auttamisen halu, hyvä palvelu!
– @smile_on_my_lips, Instagramissa

Ystävällinen #hymy #JoinFinnair @duunitori ✈️

— Sini Mattila (@sinimat) December 7, 2015

Hymy ja ystävällisyys, vaikka olisi kuinka väsynyt(: Pitää osata myös hoitaa asiat asiallisesti vaikeidenkin asiakkaiden kanssa!(: – @siirichelbi, Instagramissa

4. Positiivinen

Aidolla hymyllä pääsee jo pitkälle sekä ystävällisellä ja rennolla palvelulla asiakasta kohtaan. #joinFinnair @duunitori

— Oona (@oonaraty) December 9, 2015

Lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus on positiivisuus! #JoinFinnair @duunitori

— Janita Mäkelä (@MakelaJanita) December 7, 2015

5. Huomio lentopelkoiset

Minulle rentous on tärkeää. Pelkään toisinaan lentämistä paljonkin ja mikään ei rauhoita turbulenssissa kuin lentoemäntä, joka ei näytä edes huomaavan koko tärinää. Pidän todella tärkeänä sitä, että otetaan huomioon asiakkaan tarpeet jos on lentopelkoa tai muuta lentämiseen liittyvää ongelmaa. Turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, huolehtivaisuus ja ystävällisyys ovat mulle isoja juttuja. Se mehulasin ojentaminen hymyillen on niihin verrattuna sivuseikkoja, vaikkakin yhtälailla asiakaspalvelua.
– Maarit, Facebookissa

6. Kärsivällinen

Kärsivällisyys ja huumori. Hankalatkin tilanteet selviää ja iloisuus tarttuu.
– Milla, Facebookissa

7. Kielitaitoinen

@duunitori Uppskattar service på svenska. #JoinFinnair

— Mattias Fagerholm (@MattiasFagerhol) December 20, 2015

8. Omaa hyvän tilannetajun

Aidosti hyvä tilannetaju! Se kattaa niin monet asiat! Tiedät miten toimit asiassa kuin asiassa! – Riina, Facebookissa

9. Ammattitaitoinen

Hyvää ja asiantuntevaa asiakaspalvelua tilanteessa kuin tilanteessa ✈️ @duunitori #JoinFinnair

— Buddha for Chester (@itsrosemary) December 15, 2015

10. Rakastaa työtään

Hyvinvointi työssä tärkeää: kun työnsä ja roolinsa kokee merkitykselliseksi, pystyy palvelemaan myös muita. #JoinFinnair @duunitori

— Eveliina Pennanen (@eveliinapen) December 20, 2015

Kiinnostaisiko tietää lisää matkustamohenkilökunnan työstä? Lue seuraavaksi millainen oli Finnairin uuden lentoemännän ja uuden stuertin ensimmäinen työpäivä ja millaista on työskennellä Finnairin uudessa A350-koneessa.

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä. Monet ovat työskennelleet yhtiön leivissä parikymppisestä aina eläkeikään asti. Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi joulukuun aikana yli 450 työntekijää.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? ja Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä Lentoemäntä ja stuertti hakivat kesällä töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”.

Asko Hämäläinen, purseri. Aloittanut Finnairilla vuonna 1979. ”Minä olin numero 559 kun tulin taloon.”

Maria Jacksen, purseri. Lentänyt ensimmäisen lentonsa Finnairilla 1.5.1989. ”Parasta tässä työssä on työkaverit.”

Sami Kotipelto, stuertti. Finnairin vuosikurssi 1998. ”Erilaiset kohteet ovat rikkaus.”

Nykypäivän lentomatkustaja osaa käyttäytyä

Kuinka useasti sinä olet lentänyt viimeisen vuoden aikana? Aikaisemmin lentäminen painottui liikematkoihin, kun taas nykyään moni saattaa lentää useita kertoja vuodessa lomalle. “Silloin 90-luvun alussa business-luokat olivat hirveän suuria. Koneessa saattoi olla 120 business-matkustajaa ja vain 20 turistiluokan matkustajaa”, muistelee purseri Maria Jacksen uransa alkua.

“Koen, että lentäminen oli aiemmin vielä vähän hienompaa. Nyt se on hyvin arkipäiväistynyt. Se on enemmänkin liikkumista paikasta A paikkaan B”, kuvailee stuertti Sami Kotipelto lentämisen luonnetta.

Aikaisemmin ateriat ja juomat kuuluivat lennon hintaan, ja ne olivatkin tärkeä osa matkantekoa. Matkustajat ovat kuitenkin muuttuneet – nykyään pääasia on paikasta toiseen liikkuminen, muut seikat ovat vain ekstraa. “Silloin aikanaan se oli sellaista yleistä häslinkiä ja juhlimista”, muistelee Jacksen entisajan matkustajia. ”Nykyään kun alkoholi on maksullista, niin lennot ovat paljon rauhallisempia”, Kotipelto täydentää.

Finnairin matkustamohenkilökunnan mukaan häiriötilanteita lennoilla on nykyisin todella harvoin, kun niitä esiintyi aiemmin useammin. ”Kyllä minun mielestäni nykyaikana lentomatkustajat osaavat 99,9 prosenttisesti käyttäytyä, lentäminen on niin yleistä nykyisin”, kertoo Jacksen.

Kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin

Aiemmin Finnairilla lennettiin enemmän kotimaan sisällä: “Kotimaan lennot ovat vähentyneet”, Jacksen kertoo. Myös koneet olivat pienempiä. Purseri Asko Hämäläinen kertoo aloittaneensa uransa 50-paikkaisessa koneessa kotimaassa lentäen: “Ne keikat olivat sellaista aikamoista pomppimista täällä koti-Suomessa, välillä ei tiennyt mikä kaupunki on seuraavana.” Hämäläinen on ehtinyt kokea uransa varrella myös suorat lennot Tokioon Pohjoisnavan yli: ”Silloin ei ollut lupaa lentää Venäjän yli, vaan se piti kiertää. Ihmisille jaettiin todistuksia Pohjoisnavan ylityksestä, ne olivat hyvin eksoottisia asioita.”

Aikaisemmin stuertit ja lentoemännät lensivät uransa alussa useita vuosia kotimaan ja Euroopan lentoja: “Ensin lensin 5-6 vuotta Eurooppaa ja kotimaata. Vasta näiden vuosien jälkeen sain kelpuutuksen kaukoreittikoneisiin”, kertoo Kotipelto. Nykyisin kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin.

Lyhyelläkin layoverilla pääsee tutustumaan kohteeseen

Aikaisemmin, kun lentoja oli harvemmin, kohteessa myös pysyttiin pidempään. Monella lentoemännäksi tai stuertiksi pyrkivällä voikin siintää mielessä pitkät layoverit, eli kohteessa viipymiset. “Alkuaikoina maailman suuriin metropoleihin päästiin viikoksi oleskelemaan, kun nykyään kohteessa ollaan vain yksi yö”, Hämäläinen kertoo. “Kyllä se tahti on tiivistynyt. Kohteessa ollaan pääsääntöisesti vuorokausi ja sitten tullaan pois”, Kotipelto täydentää.

Myös Jacksen muistelee uransa alkupuolelta aikaa, jolloin esimerkiksi Bangkokiin lennettiin kahdesti viikossa, kun nykyisin määrä on talvisin kahdesti päivässä. Työrupeama kesti yhteensä yhdeksän päivää. Pitkät layoverit tarkoittivat myös pitkää eroa perheestä ja kodista. Jacksen kertoo eräästä vuosien takaisesta Bangkokin reissusta, jossa teki mieli soittaa kotiin: “Siihen aikaan soitettiin hotellihuoneesta, ja puhuimme ehkä 10-15 minuuttia minun mieheni kanssa. Kun sain laskun siitä puhelusta, niin se oli 625 markkaa. Ei tarvinnut miettiä, että mihin ne päivärahat sillä reissulla menivät!” Toisin on nykyään: “Ja tänään kun lähden Bangkokiin, niin olen ylihuomenna kotona.” Nykyisin perhe-elämän ja työn yhdistäminen onkin helpompaa, kun työrupeamat ovat lyhyempiä.

Haastateltavat kertovat, että myös lyhyellä layoverilla ehtii nähdä ja kokea, jos vain haluaa: ”Vaikka kohteessaoloaika on lyhyt, kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ruokaan ja nähtävyyksiin”, Jacksen kehottaa. ”Eläkkeellä olevat ystäväni sanovat, että mieti, kenellä olisi varaa mennä yhdeksi yöksi Japaniin, ja syödä kaksi kertaa sushia! Nauti!” Hämäläinen kertoo. Kotipelto muistuttaa kuitenkin, että lisäksi tärkeää on riittävä lepo, että jaksaa myös paluulennon työvuoron.

Työvuoro voi sattua vuoden jokaiselle päivälle

Nykyisin monet lähtevät lomilla etelän lämpöön. “Siihen aikaan kun minä tulin Finnairille, niin lentoasema meni vielä jouluksi kiinni”, muistelee Jacksen. “Silloin supistettiin usein kesäliikennettä ja juhannuksena ei ollut niin paljon lentoja.” Jacksenin mukaan lentoemännän ja stuertin työssä tulee olla varautunut siihen, että lentoasema on auki 365 päivää vuodessa – työvuoro voi sattua omalle kohdalle milloin tahansa, ja aina työvuorotoiveet eivät mene läpi. “Alkuvaiheessa ei ollut toivomusjärjestelmiä. Silloin tehtiin sitä työtä mitä oli tarjolla. Tänä päivänä tietysti voidaan antaa mahdollisuuksia toivoa, kun on vaihtoehtojakin”, Hämäläinen muistuttaa.

Kotipelto kertoo, että vaihtelevat työajat on yksi työn monista positiivisista puolista: ”Nautin siitä, että minulla on arkivapaita. Arkena pääsee hoitamaan pankki- ja virastoasiat rauhassa. Viikonloput eivät ole minulle enää niin merkityksellisiä, se on vain työpäivä muiden lomassa.”

Vinkit uusille lentoemännille ja stuerteille

Finnair uudistaa laivastoaan ja syksyllä otettiin ensimmäiset uudet A350-koneet käyttöön. Kotipelto uskoo, että uudessa koneessa on mietitty pitkälle myös matkustamohenkilökunnan työskentelyn sujuvuutta: “Tekniikka vanhoissa koneissa ei tue työntekoa niin paljon kuin uusissa koneissa. Odotan positiivisella mielellä, mitä kaikkea uudet koneet mahdollistavat palvelun näkökulmasta. Uskon, että parannuksia on.”

Uusia tulokkaita kokeneet työntekijät neuvovatkin itsensä huolehtimisen tärkeydestä: “Oma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on koko työssäjaksamisen a ja o!” Jacksen muistuttaa. “Omaan työhönsä, omiin työkavereihin sekä päivän kulkuun pystyy vaikuttamaan omalla asenteella”, hän lisää. Kotipelto taas rohkaisee uusia tulokkaita tarttumaan konkareita hihasta työuran alkumetreillä: “Me autamme mielellämme ja meistä on kiva, että tulee niin sanotusti uutta verta koneeseen ja uusia kasvoja ja uusia tyyppejä. Tämä on kuitenkin ryhmätyötä.”

Haastateltavilla on ollut jo ennen uraa Finnairilla kokemusta asiakaspalvelusta: Hämäläinen on toiminut muun muassa asiakaspalvelutehtävissä, Jacksen hoitajana ja Kotipelto tarjoilijana sekä junaisäntänä. Hämäläinen muistuttaakin hakijoita siitä, että asiakaspalvelutaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta, kuten ulkomailla oleskelusta, on hyötyä työssä: “Että on vähän laajempi näkökulma elämään yleensä. Se helpottaa sopeutumaan tällaiseen työympäristöön. Minä ainakin suosittelen tätä työpaikkana ihan jokaiselle”, Hämäläinen lopettaa.

Lentoyhtiö Finnair rekrytoi tänä talvena yli 300 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan. Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn – koulutuskeskukseen – jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät sekä lentäjät. Lisäksi koulutuskeskuksessa järjestetään kertauskoulutuksia nykyisille työntekijöille.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? sekä Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella. 

Kattavaa koulutusta jo vuodesta 1950

Tiesitkö, että Finnair Oyj, entinen Aero Oy, perustettiin jo vuonna 1923 ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä? Tämän jälkeen perustettiin Finnairin koulutuskeskus virallisesti ensimmäisen simulaattorin myötä vuonna 1950 ja Finnair Flight Academy aloitti toimintansa vuonna 2010.

Finnair Flight Academy järjestää koulutuksia ja kertausta päivittäin matkustamohenkilökunnalle ja lentäjille. Head of Safety and Service Training Riikka Saarela vastaa muun muassa matkustamo- ja ohjaamohenkilökunnan turvakoulutusten organisoinnista ja myös hän on aloittanut uransa lentoemäntänä Finnairilla. Saimme kutsun kierrokselle Finnairin Vantaalla sijaitsevaan koulutuskeskukseen, jossa Saarela kertoi lisää matkustamohenkilökunnalle suunnatusta peruskoulutuksesta.

Finnairin lentoemäntien ja stuerttien peruskoulutus kestää noin kahdeksan viikkoa, riippuen opiskelijan omasta työtaustasta. Jos henkilö on jo lentänyt työkseen aikaisemmin ja takataskusta löytyy eurooppalainen koulutustodistus, alkaa koulutus hieman myöhemmin. ”He, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta, aloittavat yleisistä lentämisen perusteista; mitä lentäminen on, miten lentokone pysyy ilmassa ja miten toimitaan eri työtilanteissa.” Matkustamohenkilökunta on lentokoneessa ensisijaisesti matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi ja tämä korostuu jo haku- ja koulutusvaiheessa. Kurssi alkaa heti laajoilla turva- ja ensiapukoulutuksilla, jotka käsittävät lähes puolet koko koulutusjaksosta.

Autenttiset tilat mahdollistavat tosielämän tilanteiden harjoittelun

”Matkustamohenkilökunnan laaja turvakoulutus ei näy lentokoneessa välttämättä matkustajalle, muuten kuin niin, että näytetään missä on varauloskäynnit ja miten pelastusliiviä ja happinaamareita käytetään.” Ensiapu ja turvallisuus ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä osa-alueita ja Saarelan mukaan työntekijöistä koulutetaan ilmailualan lisäksi turvallisuusalan ammattilaisia. Eikä ihme, sillä matkustamohenkilökunnan on osattava muun muassa käyttää tarvittaessa erilaisia ensiapulaitteita, oltava ensiaputaitoisia, evakuoida, sammuttaa tulipaloja ja paljon muuta.

Finnairin Flight Academyssa opitaan harjoittelemalla tosielämän tilanteita erilaisten simulaattoreiden ja laitteiden avulla. Simulaattoreilla voidaan harjoitella esimerkiksi sellaisia hätätilanteita, joita ei oikealla koneella olisi mahdollista harjoitella. Koulutuskeskus näyttää ulkoapäin tavalliselta toimistorakennukselta, mutta sen sisälle on rakennettu suuret ja autenttiset tilat matkustamon ja lentäjien harjoitteluun. Turvallisuushallin keskeltä löytyy jopa uima-allas vesipelastuksia varten.

Paljon opitaan käytännön kautta

Turvallisuuden ja ensiavun lisäksi opiskellaan muun muassa Finnairin operoimia konetyyppejä ja asiakaspalvelua sekä Finnairin tuote- ja palvelukonsepteja. Tähän sisältyy muun muassa palvelu turisti- ja J- eli business-luokassa, kulttuurierot, viestintä, kuulutukset ja tullimääräykset.

Viestinnän pohjana on tietenkin myös turvallisuus; ”Onnettomuuksia ennaltaehkäistään avoimella viestinnällä koko henkilökunnan välillä ilmassa ja maassa. Jokaisen pitää uskaltaa viestiä kaikista, hankalistakin asioista.” Voidaan sanoa, että henkilökunnalla on lentokoneessa oma kielensä, jonka pohjana on englanti ja ilmailualan termit. Oman haasteensa tuo ensiavussa käytetty sanasto, jossa suurin osa termeistä on latinaksi.

Finnairin Flight Academyssa opitaan paljon työstä käytännön kautta, jonka lisäksi opiskellaan teoriaa muun muassa etänä eLearning muodossa. Opiskelijoiden oppimista testataan useaan otteeseen myös kokeilla. ”Kokeita on paljon. Turvallisuus- ja ensiapupuolella kokeet kuuluvat viranomaismääräyksiin ja vastauksista vähintään 80 prosenttia pitää olla oikein. Aika paljon pitää opetella tietoa ulkoa, eli ei voi aina soveltaa, mikä voi tulla monelle yllätyksenä. Alun turvallisuuskokeet voivat olla monelle haastavimpia.” 

Haastava koulutusjakso on myös itsensä voittamista

Monelle voi tulla yllätyksenä ilmailualan työn rutiinit ja hierarkia lennoilla. ”Työ vaatii rutiinien ja auktoriteetin sietämistä. Miehistön työtehtäviä koneessa määrittää virkaikäjärjestys ja palvelua lennolla johtaa purseri. Tämä helpottaa työskentelyä kun omat tehtävät ovat jo ennen työvuoroa selvillä.”

Finnairin peruskurssi on tiivis paketti. ”Siinä ei paljon ehdi muuhun keskittyä, illat pitää käyttää omaan opiskeluun ja viikonloppuisin pitää lukea kokeisiin. Opiskelu on jännää ja mielenkiintoista, mutta vaativaa.” Saarela muistaa erään stuerttikokelaan kenelle koulutuksen sisältö saattoi tulla yllätyksenä, mutta joka tunsi lopulta voittaneensa itsensä. Muutaman haastavan ensiaputilanteen, kuten hätäsynnytyksen harjoittelun jälkeen stuertti totesi ääneen: ”Nyt ei äiti kyllä usko, mitä olen tehnyt!”

Kun kaikki kurssit on käyty, uudet tulokkaat pääsevät harjoituslennoille. ”Laki vaatii, että pitää lentää vähintään kaksi lentoa siinä konetyypissä, jossa aikoo työskennellä, ennen kuin saa lentokelpuutuksen voimaan.” 

Kertaukset kerran vuodessa

Valmistumisen jälkeen matkustamohenkilökunnan jäsenet käyvät kerran vuodessa kertaamassa ja uusimassa lentokelpuutuksensa. Kertaukset kestävät kaksi päivää ja ne käsittävät käytännössä turva- ja ensiapukoulutukset. Jos henkilö on ollut pitkään poissa lentotyöstä, hänen pitää tulla myös uudelleen kertaamaan.

Kouluttajat suunnittelevat koulutuspäivän viranomaisen vaatimusten mukaan, joiden pohjalta tehdään caseja ja harjoituksia. ”Euroopan lait määrittelevät koulutuksen sisällön, sillä ilmailuala on hyvin säänneltyä viranomaisten toimesta. Käymme kerran vuodessa harjoittelemassa yhdessä matkustamon kanssa lennon aikana tapahtuvia tilanteita. Joka vuosi on ollut myös Finnairin palvelukoulutukseen liittyvää kertausta.”

Lentopelko hallintaan turvakurssilla

Matkustamohenkilökunnan koulutuksen lisäksi FFA:lla järjestetään kursseja myös matkustajille. Lentopelkokurssi, oikealta nimeltään Matkustajan turvakurssi kestää kaksi päivää. ”Lentopelon takana on yleensä tietovaje ja tunne hallinnan puutteesta. Turvakurssille voi osallistua kuka vaan. Paikalla on psykologi sekä liikennelentäjä ja matkustamon edustaja kouluttamassa.” 

Kurssilla käydään läpi lentämiseen ja psykologiaan liittyviä asioita sekä vieraillaan lentokoneessa ja simulaattorissa. Kurssilla on Saarelan mukaan saatu hyviä tuloksia aikaan. ”Moni sanoo, että nyt voi taas mennä lentämään, kun ei ole vaikka yli 30 vuoteen uskaltanut.”

Ainutlaatuinen tilaisuus kouluttautua ilmailualan ja asiakaspalvelun ammattilaiseksi

Saarelan mukaan suurin muutos koulutuksessa on vuosien aikana ollut opetusmetodien kehittyminen. Jopa akatemian luokkahuoneet on suunniteltu yhteiseen käytännön harjoitteluun ja tilat mahdollistavat vuorovaikutuksellisen opiskelun. Tylsien pulpettien sijaan esimerkiksi voi vaikkapa seurata opetusta business-luokan penkeiltä. Kurssin pääteemoina ovat aina olleet turvallisuus, ensiapu ja palvelu, mutta opiskelu on tänä päivänä entistä osallistavampaa. ”Opiskelu on oppilaskeskeistä. Kannattaa siis olla aktiivinen kurssin aikana ja kysyä aina jos jotain tulee mieleen.”

Riikka Saarela antaa lopuksi vinkkinsä Finnair Flight Academyn uusille tulokkaille: ”Kannattaa panostaa todella hyvin ja varata aikaa opiskelulle. Koulutus on tiivis paketti, johon sisältyy paljon kokeita, mutta opiskelu on silti antoisaa. Aika menee kamalan nopeasti, joten kannattaa nauttia täysin siemauksin ja avoimin mielin.” Koulutuksen päätyttyä jokainen valmistunut saa lisäksi matkaansa virallisen koulutustodistuksen, joka on samanlainen jokaisella eurooppalaisella lentoyhtiöllä.

Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Lue Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle syyskuussa:

Lue artikkeli »

Lentoemäntä ja stuertti hakivat kesällä töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”

Joulukuussa Finnair ilmoitti aloittavansa historiansa suurimmat rekrytoinnit, mutta tiesitkö, että yhtiö rekrytoi jo kesällä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan? Duunitori tapasi syksyllä työnsä aloittaneet lentoemännän ja stuertin ja otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojen jälkeen:

Lue artikkeli »

Lue artikkeli »

Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit

Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn, jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät:

Lue artikkeli »

Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Lue artikkeli »

#JoinFinnair – Liity joukkoon

Seuraa Finnairin henkilökunnan arkea ja juhlaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Instagram: #JoinFinnair
Twitter: #JoinFinnair

Inflight Manager Hanna Paananen on tehnyt Finnairilla töitä 26 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii esimiehenä 15:lle Inflight Supervisorille.

Inflight Supervisor Joonas Nurmi aloitti työt Finnairilla yhdeksän vuotta sitten stuerttina ja tällä hetkellä hän toimii 65 purserin esimiehenä.

Ilmailuala ja alan ammattilaisten työnkuva herättää monissa ihastusta ja uteliaisuutta. Mitä tapahtuu ennen lentoa, mitä kaikkea henkilökunnan työ vaatii ja miten matkustamoon pääsee töihin? Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua matkustamohenkilökunnan työhön. Hyppää siis mukaan kun Finnairin asiantuntijat kertovat, minkälaista on arki pilvien yläpuolella. Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä siihen, kuinka matkustamohenkilökunnan työ on muuttunut: Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella.

Oletko kiinnostunut työpaikasta pilvien päällä? Katso yhdeksän asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

1. Koulutuksen kautta kentälle

”Pitää olla positiivinen asenne sekä uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.”

Oletko haaveillut työstä matkustamossa? Ennen lentoemännäksi ja stuertiksi ryhtymistä pitää käydä läpi koulutus, johon pääsevät ne hakijat, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä positiivinen ja reipas asenne työntekoon. Lisäksi Inflight Manager Hanna Paananen painottaa hyvänä ominaisuutena uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.

”Pitää olla avoin, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olla kielitaitoinen ja ihmisistä kiinnostunut. Lisäksi työssä vaaditaan paineensietokykyä ja perusrauhallisuutta. Työssä ei voi hätääntyä, vaan pitää osata sopeutua ja muuntautua erilaisten tilanteiden mukaan”, Inflight Supervisor Joonas Nurmi kertoo.

Kaikkein olennaisinta koulutuksessa on tietenkin turvallisuus. ”Siihen sisältyvät viranomaisten vaatimukset, jotka on opittava koulutuksen aikana. Lisäksi opetellaan asiakaspalvelutaitoja ja Finnairin palveluun liittyviä piirteitä, mutta työpaikan turvallisuuskulttuuri on tärkein.” Turvallisuuteen kuuluvat myös työntekijöiden vuosittaiset kertaukset ja fyysiset testit. ”Meidän pitää muun muassa osata käyttää koneen hätäuloskäyntejä, toimia pakkotilanteessa, evakuoida, savusukeltaa ja antaa ensiapua, sekä paljon muuta”, Paananen sanoo.

2. Turvallisuus ennen kaikkea

”On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa.”

Muistitko laittaa puhelimesi lentotilaan ennen nousua ja laskua? Tiedätkö missä sijaitsee lähin hätäuloskäynti? Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.

Jo rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomiota hakijan fyysiseen terveyteen. ”Tietyt asiat tulevat jo haastattelun aikana esille, mutta jos koulutuksessa huomataan, ettei jokin asia olekaan mallikkaasti, voi koulutuksen hakijan osalta vielä keskeyttää. Sitten on vielä koeaika, jolloin prosessi voi jäädä kesken”, Paananen kertoo.

Koulutuksesta lähtien Finnairilla painotetaan turvakulttuurin tärkeyttä. “On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa. Asioiden on oltava juuri tietyllä tavalla, turvallisuuden osalta ei voi soveltaa. Koulutukseen sisältyy myös kokeita ja testejä, jotka pitää tehdä juuri niin kuin on ohjeistettu eikä yhtään sivusta. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos tulee muualta lentomaailmaan”, Nurmi kertoo.

3. Mitä tapahtuu ennen koneen nousua

”Taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille.”

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai kun koneen pyörät irtoavat maasta? ”Teemme lennolla paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille ja ne liittyvät erityisesti turvapuoleen”, Nurmi sanoo. Ennen matkustajien opastamista istumapaikoille ja turvaohjeiden läpikäymistä henkilökunta käy koneen sisällä läpi, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja matka sujuu mutkitta.

”Tarkistamme, että kaikki on niin kuin pitääkin olla, jotta lento voidaan viedä turvallisesti loppuun. Myös lennon aikana tulee koko ajan varmistaa, että kaikilla matkustajilla on hyvä olla. Koneessa on paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä voi tapahtua odottamattomia asioita”, Nurmi kertoo.

4. Tieto auttaa jännittävää matkustajaa

”Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.”

Parasta työssä ovat Paanasen ja Nurmen mielestä asiakkaat. ”Täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, jos on kiinnostunut tästä työstä”, Paananen korostaa. ”Jos joka päivä olisi samanlainen niin työ ei olisi yhtään niin antoisaa. Myös työkaverit vaihtuvat joka päivä”, Nurmi paljastaa.

Vaikka lentäminen on tullut mahdolliseksi lähes jokaiselle, matkustaminen on monelle vielä jännä paikka. Miten toimitaan asiakkaan kanssa, joka jännittää tai jopa pelkää matkustamista? ”Ihmisen kehonkielestä pystyy aika paljon tulkitsemaan tilannetta, kun hän astuu koneeseen. Pelkäävä asiakas sanoo usein jo alussa, että heitä jännittää. Meillä on omat toimintamallit, voimme vaikka kertoa yksityiskohtia lennosta jos asiakas haluaa kuulla. Joskus saatetaan tuoda lentäjäkin siihen mukaan kertomaan asioista, jotka askarruttavat matkustajaa”, Nurmi kertoo.

5. Hierarkia tuo selkeyttä työhön

”Kapteeni on koneen päällikkö.”

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lentokoneessa henkilökunnalla on jokaisella selkeät roolit. Kapteeni on koneen päällikkö ja hänen kanssaan ohjaamossa on perämies. Matkustamon puolella on purseri, joka on matkustamon päällikkö. Pitkillä lennoilla voi olla myös kaksi purseria.

”Henkilömäärä vaihtelee konetyypistä riippuen, mutta lyhyillä Euroopan lennoilla on 3-5 henkilöä matkustamossa. Kaukoreiteillä työntekijöitä on minimissään kahdeksan riippuen matkustajamäärästä, konetyypistä ja matkustajapaikoista.”

Miten toimii ohjaamon ja matkustamon välinen dynamiikka? ”Olemme yhtä tiimiä koneessa ja hyvää kommunikointia edellytetään jo turvakoulutuksessa. Vaikka koulutuksemme onkin erilainen, työskentelykulttuuri on se, että pelaamme samaan maaliin ja tavoitteena on asiakkaan onnistunut kokemus”, Paananen kertoo.

6. Aikaero vaikuttaa myös konkareihin

”Täytyy muistaa pitää omasta terveydestä huolta, että jaksaa.”

Matkustamohenkilökunta saa joka kuukausi työvuorolistat, jossa selviää sen kuukauden lennot. Joskus kohde voi tulla yllätyksenä. ”Työhön kuuluu välillä päivystämistä sairaustapauksien varalle, jolloin olet tavallaan varamiehenä. Silloin ei välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa seuraavana aamuna herää”, Nurmi kertoo.

Ovatko lentoemännät ja stuertit tottuneita aikaeroihin ja pitkiin yölentoihin? ”Joskus aikaerosta toipuminen ja rytmiin pääseminen voi olla haastavaa. Se on yksilöllistä. Sen oppii, että täytyy pitää itsestään huolta”, Paananen myöntää. ”Jos lennämme New Yorkiin, niin emme lennä heti takaisin. Meillä on viranomaisilta määräykset lepoajoista, mutta emme myöskään ole pitkiä aikoja maailmalla.” Oleskelun pituus riippuu siitä, että kuinka monta kertaa viikossa matkustamohenkilökunta operoi kohteeseen.

7. Työ on entistä hektisempää

”Alaan liittyy myös vanhan ajan glamouria, mutta todellisuus on myös paljon muuta.”

Hanna Paananen on ehtinyt tehdä jo pitkän uran Finnairilla ja hän tietää, miten paljon ala on vuosien aikana muuttunut: ”Lentoliikenteen yleistyttyä ihmiset haluavat liikkua enemmän ja haluamme palvella asiakkaita niin, että tarjontaa on enemmän eri kohteisiin.”

Työ on Paanasen mukaan muuttunut myös paljon fyysisemmäksi ja hektisemmäksi. Asiakkaat odottavat yksilöllistä palvelua ja heidän toiveisiin pyritään vastaamaan. Myös Finnairin lentokoneet ovat modernimpia. ”Täytyy oppia käsittelemään tietotekniikkaa ja ymmärtämään miten viihdejärjestelmät toimivat. Kehitys on myös omalta osaltaan helpottanut työtä.”

8. Lentämiseen ei koskaan kyllästy

“Meidän työpaikalla paistaa aina aurinko.”

Nurmi ja Paananen aloittivat työt Finnairilla jo nuorena, matkustamon eli cabinin puolella. “Lensin 10 vuotta lentoemäntänä, jonka jälkeen keskityin business-luokan palveluihin. 10 vuoden jälkeen tämä erikoisryhmä lakkautettiin ja sen jälkeen aloitin työt purserina”, Paananen kertoo. Nurmi aloitti stuerttina yhdeksän vuotta sitten. Tällä hetkellä molemmat toimivat esimiestehtävissä ja työnkuvaan kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä noin kaksi viikkoa kuukaudesta.

“Voit edetä talon sisällä hyvin erilaisiin tehtäviin, se on kuin uudentyyppinen korkeakoulu, jonka työntekijöitä arvostetaan sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella”, Nurmi kertoo. Kokemuksen kartuttua voi siis kouluttautua lisää, esimerkiksi kehittää myynti-, palvelu- ja esimiestaitoja, osallistua tuotekehitykseen tai hakeutua projekteihin yhtiön sisällä. Vaikka molemmilla on useita vuosia takana alalla, työ taivaalla ei ole koskaan kyllästyttänyt. Toisaalta harva pystyy sanomaan, että omalla työpaikalla on aina aurinkoista päivästä riippumatta.

9. Työura pilvien päällä

“Ilmailualassa on oma hohtonsa ja se viehätys kun jalat irtoavat maasta.”

Vaikka lentäminen voi olla arkipäivää monelle, liittyy työnkuvaan myös tiettyä ainutlaatuisuutta. Onhan melko eksoottista lentää maailman toiselle puolen 10-12 tunnissa Suomesta asti. “Täytyy myöntää, että kyllä minulla menee aina kylmät väreet vieläkin, kun näen Finnairin koneen lentämässä”, Paananen paljastaa.

Paanaselle lentoemännän työ oli jo nuorena unelmien ammatti: “Minulla oli myös tuttavia Finnairilla töissä ja ihailin heitä ja miten he kertoivat työnantajastaan.” Myös Nurmi kertoo arvostaneensa Finnairia työnantajana. “Enkä ole koskaan joutunut pettymään. Siksi olen ollut täällä niin pitkään, vaikka en aloittaessani ajatellut, että tästä tulee se minun urani.”

Paananen ja Nurmi kannustavat hakemaan Finnairille, mikäli ihmisten kanssa työskentely tuntuu luontevalta ja vaativa kansainvälinen työ kiinnostaa. “Finnairilla pääset osaksi kansainvälistä voittajatiimiä ja tekemään töitä asiakkaiden hyväksi”, Paananen sanoo. “Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hakea”, Nurmi komppaa.

Kaikki kuvat: Finnair. Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.

Tiesitkö, että Finnair rekrytoi joulukuussa 2015 lisää matkustamohenkilökuntaa? Tästä inpiroituneena Duunitori järjestä yhteistyössä Finnairin kanssa kilpailun, johon voit osallistua vastaamalla Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä tähän kysymykseen :

Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?

OSALLISTUMISAIKA KILPAILUUN ON PÄÄTTYNYT.

Muista tägätä vastauksesi #JoinFinnair ja @duunitori. Kilpailun tarkemmat säännöt voit lukea alta. Lue Duunitorilta myös 9 asiaa Finnairin matkustamohenkilökunnan työstä, millaista on uusien lentoemäntien ja stuerttien koulutuskeskuksessa, Finnair Flight Acedemyssa ja siitä, miten työ Finnairilla on muuttunut vuosien varrella.

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

7.12.-20.12.2015. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestävät Duunitori ja Finnair Oyj.

3. Osallistumiskelpoisuus ja osallistumisohjeet

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, joilla on Facebook-profiili, Twitter-tili tai julkinen Instagram-profiili. Duunitorin tai Finnair työntekijät sekä muut tämän kilpailun järjestämiseen osallistuneet henkilöt tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailuun osallistutaan vastaamalla kysymykseen ”Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?” joko viestillä tai kuvalla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Facebookissa kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Duunitorin Facebook-sivulla. Instagramissa ja Twitterissä kilpailukuvissa ja viesteissä tulee käyttää hashtag-tunnistetta #joinfinnair ja tägätä Duunitorin tili @duunitori.

Kilpailuun on mahdollista osallistua useammalla kuvalla tai viestillä.

Kilpailun osallistujalla tulee olla täydet oikeudet lähettämäänsä kuvaan. Kilpailun järjestäjillä on oikeus jättää huomiotta sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet eivät ole kilpailun osallistujan hallinnassa. Järjestäjät saavat jättää huomiotta tai poistaa myös sellaiset kuvat tai viestit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi.

4. Voittajien valinta ja palkinnot

Voittaja arvotaan viikolla 52. Palkintona on 200 euron arvoinen lahjakortti Finnairille. Palkinto toimitetaan sellaisenaan, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko Facebookin, Instagramin tai Twitterin välityksellä. Mikäli kilpailun voittajaa ei tavoiteta kahden viikon sisällä voittajan julkistamisesta, tilalle voidaan valita uusi voittaja.

Voittajien nimet tai nimimerkit, sekä kilpailuun lähetetyt kuvat voidaan julkaista järjestäjän internet-sivuilla (www.duunitori.fi) , Duunitorin Facebook-sivuilla, Duunitorin Instagram-tilillä sekä Duunitorin Twitter-tilillä.

5. Järjestäjien vastuu

Osallistujat vastaavat itse mahdollisista kilpailun osallistumiseen liittyvistä kustannuksista.

Kilpailun voittaja vastaa mahdollisista palkinnon vastaanottamisen tai sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittaja vapauttaa järjestäjän kaikesta vastuusta palkinnon käyttöön liittyen, mukaan lukien palkinnossa mahdollisesti ilmenevät viat ja mahdolliset vammat tai vahingot, jotka syntyvät palkintoa käytettäessä.

Järjestäjä ei kerää kilpailun avulla tietoja markkinointitarkoituksiin.

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voisi mahdollisesti aiheutua osallistumisesta kilpailuun, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä.

Facebook, Instagram ja Twitter eivät ole vastuussa kilpailusta.

6. Sääntöjen noudattaminen

Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä ja järjestäjän kilpailua koskevia päätöksiä. Duunitori ja Finnair pidättävät itsellään oikeuden muutoksiin.

Joulukuussa Finnair ilmoitti aloittavansa historiansa suurimmat rekrytoinnit, mutta tiesitkö, että yhtiö rekrytoi jo kesällä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan? Lentoemäntä Emma Stevenson ja stuertti Antti Siliämaa toteuttivat monien haaveen käytyään läpi Finnairin intensiivisen koulutuksen ja aloittaessaan työt matkustamossa syksyllä 2015. Duunitori otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojen jälkeen.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit.

Toiselle pitkän ajan haave, toiselle spontaani idea

Emma Stevenson oli ehtinyt kypsytellä ajatusta lentoemännän työstä jo useamman vuoden. Alkuvuodesta 2015 Stevenson päätti lopulta, että tämän vuoden aikana hän aikoo hakea töihin matkustamoon jos tilaisuus siihen tulee. Kun Finnair aloitti kesällä uusien työntekijöiden rekrytoinnin, hän laittoi hakemuksen menemään samana päivänä. “Se tuntui kohtalolta”, Stevenson sanoo.

Antti Siliämaalle stuertiksi hakeminen oli spontaani idea. ”Työskentelin vielä kesällä museo-oppaana. Tiesin, että Finnair rekrytoi, mutta idea hakemiseen syntyi vasta kun eräs finnairilainen vinkkasi minulle, että kannattaa hakea jos matkustamotyö kiinnostaa. Asiakaspalvelukokemuksesta olisi myös hyötyä tässä työssä. Siitä se ajatus sitten lähti”, Siliämaa kertoo.

Hakeminen oli monivaiheinen prosessi

Finnairin rekrytointiprosessi on vaativa ja se sisältää monta eri vaihetta. Haun päätyttyä valitut kokelaat käyvät intensiivisen kahdeksan viikon kurssin Finnair Flight Academylla, jonka aikana perehdytään ja valmistutaan työhön matkustamossa. Rekrytointivaiheessa hakijoilta odotetaan myös aktiivisuutta, sillä luvassa on muun muassa psykologisia testejä, kielitestejä ja terveystarkastuksia. Ennen yksilöhaastattelua hakijat osallistuvat ryhmähaastatteluun, joissa arvioidaan muun muassa ryhmätyötaitoja.

Sekä Siliämaan että Stevensonin mielestä ryhmähaastattelu oli positiivinen kokemus. “Pelkäsin, että se menee huutoäänestykseksi, mutta meidän ryhmällä klikkasi tosi hyvin ja keskustelu oli luontevaa. Haastatteluvaihetta ei siis kannata tulevienkaan hakijoiden jännittää”, Stevenson vinkkaa. 

”Kaikki koulutukseen osallistuneet tulokkaat olivat todella erilaisia, mutta silti tietyllä tavalla todella samanlaisia, avoimia ja sosiaalisia. Odotin, että kurssilla olisi vain pelkkiä nuoria, mutta ikäjakauma oli 21-50 vuotta. Se oli tosi iso rikkaus. Yllätyin myös, miten läheiseksi vain 8 viikossa ehti tulla kurssiporukan kanssa. Pidämme edelleen yhteyttä ja päivitämme kuulumisia lennoiltamme”, Stevenson kertoo.

Koulutuksessa painotettiin turvallisuutta lennolla

Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri matkustajien turvallisuuden vuoksi. Finnairilla painotetaan koulutuksesta lähtien turvakulttuurin tärkeyttä. ”Lähdin koulutukseen avoimin mielin, sillä en tarkkaan osannut odottaa mitä kaikkea on luvassa. Hakuvaiheessa painotettiin aika paljon asiakaspalvelua, joten odotin että sitä käydään ensimmäisenä läpi. Näin ei käynyt, vaan eniten painotettiin turvakoulutusta, mikä onkin olennainen osa tätä alaa”, Siliämaa kertoo.

Tämä harjoitus jännitti eniten

”Finnair Flight Academyssa on iso uima-allas vesipelastusharjoituksia varten. Eräässä harjoituksessa altaassa tehtiin erilaisia selviytymistehtäviä, kiipesimme kaikki vedessä lauttaan ja harjoittelimme miten lautalla toimitaan. Olen harrastanut uimista eli se ei niinkään jännittänyt, mutta harjoituksen aikana korostui se, kuinka hyvin toimimme ryhmänä. Sen jälkeen oli voittajafiilis, kun kaikki tsemppasivat ja tekivät parhaansa”, Stevenson kertoo.

Molemmat myöntävät jännittäneensä myös ensimmäisessa kirjallisessa kokeessa. ”Ensimmäisessä kokeessa jännitti enemmän kun ei tiennyt mitä on luvassa ja ei ollut mitään mihin verrata. Pääsin kaikista kokeista ensimmäisellä yrittämällä läpi, mutta kursseilla joutui kyllä myös tekemään töitä. Piti olla tarkkana tunneilla ja omatoimisesti kerrata asiat vielä manuaaleista”, Siliämaa paljastaa. 

Koulutusjakso tarjosi onnistumisen hetkiä

”Muistan, kuinka ensimmäisenä päivänä katsoimme kauhuissamme lukujärjestystä, että mitä kaikkea on luvassa. Koulutus oli kokonaisuutena intensiivinen, jännittävä ja antoisa. Oli vähän orpo olo kun jäljellä oli enää viimeinen koulupäivä, mutta joka vuosi työntekijät käyvät tietysti kertaamassa Academylla”, Stevenson kertoo.

Molemmilla on takana ensimmäiset työvuorot Finnairin reiteillä. Siliämaa odottaa innolla myös ensimmäistä kaukolentoaan. ”Lensimme koulutuksen aikana neljä harjoituslentoa Suomeen ja Eurooppaan. Harjoituslentojen ansiosta oli helpompi aloittaa varsinaisissa työvuoroissa ja tiedän mitä pitää missäkin tehdä. Uskon, että tulen viihtymään tässä työssä”, Siliämaa toteaa.

”Jo koulutuksen aikana sai useaan otteeseen kokea onnistumisen fiiliksiä. Huomasin kursseilla, että on ihan oma juttu kyseessä ja tuli varmuus siitä, että olen oikealla alalla”, Stevenson sanoo.

Vinkkejä tuleville hakijoille

Vastavalmistuneet antavat vinkkejä tuleville hakijoille: ”Suosittelen hakemaan Finnairille jos matkustamotyö kiinnostaa, sillä jo hakuprosessin aikana oppii paljon siitä mitä se tuleva työ voi olla. Jos pääsee haastatteluvaiheeseen, niin kannattaa vain olla oma itsensä eikä esittää mitään. Sillä pärjää pitkälle”, Siliämaa vinkkaa.

Matkustamohenkilökunnan työ ei ole pelkkää glamouria. Koulutus ja työ matkailualalla vaativat tekijältään myös stressinhallintaa ja joustavuutta. ”Jo koulutuksen aikana tarvittiin paineensietokykyä. Koulun sovittaminen omaan arkeen voi olla monelle haastavaa, kun opiskellaan ja tehdään pitkiä päiviä. Se valmistaa kuitenkin todella hyvin tulevaan ammattiin. Kurssikavereiden kanssa pystyi myös jakamaan kokemuksia ja huomasi, että muilla oli samoja fiiliksiä niin se auttoi käsittelemään. Liikaa ei kannata stressata vaikka tuntuu että on kovat paineet onnistua. Sitten kun siitä selviää niin huomaa ettei ole sokerista tehty”, Stevenson neuvoo.

Matkustamohenkilökunnan työhön hakevien tulee täyttää monia eri kriteerejä. Lue lisää Finnairin hakukriteereistä » ”Työ sopii henkilölle, joka avoin ja sosiaalinen. Huumorintajua kannattaa myös olla, se auttaa työssä. Tietynlainen spontaanius ei myöskään ole pahasta. Huomasin koulutuksen aikana, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä, mutta meitä yhdistävät edellä mainitut asiat. Tietysti kaikki tykkäävät myös matkustaa”, Stevenson sanoo.

Näin uudet tulokkaat otettiin vastaan Finnairilla

”Lensimme koulutuksen aikana harjoittelijoina. Saimme apua muilta työntekijöiltä ja paljon käytännön kokemusta siitä mitä työ käytännössä on. Lennot menivät hyvin ja muut olivat positiivisesti yllättyneitä, että uudet kokelaat osasivat jo niin paljon”, Siliämää kertoo.

Stevenson myöntää, että kurssilla jännitettiin, miten uudet työntekijät otetaan vastaan kun edellisestä rekrytoinneista oli ehtinyt kulua jo vuosia. Pelko oli turha, sillä vastaanotto on ollut pelkästään positiivista: ”Kaikki ovat olleet todella innoissaan ja on ollut tervetullut olo. Olen saanut myös nauraa paljon töissä.”

”Iso juttu itselle on ollut se, että kun on tehnyt jonkun aikaa toimistotyötä, ja nyt pääsee työssään tapaamaan monia uusia ihmisiä. Tykkään työstä, jossa on rutiineja, mutta tavallaan kaikki työpäivät on erilaisia. Lisäksi meillä on ihan mieletön työyhteisö. Monet tekevät uraa Finnairilla yli 30 vuotta, mikä kertoo siitä, että täällä viihdytään. Lennoilla on mukana hyvät työkaverit ja kivoja asiakkaita”, Stevenson kehuu.

Finnairilla ollaan innoissaan yhtiön kasvusta ja uusien työntekijöiden rekrytoinneista: ”Kaikki ovat toivottaneet meidät tervetulleeksi taloon”, Siliämaa sanoo.

Kaikki artikkelikuvat: Finnair – Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin

Kysyimme yhteystyössä Finnairin kanssa: ”Millainen on hyvä lentoemäntä tai stuertti?” ja kilpailukysymyksemme sai paljon huikeita vastauksia. Voittajavastaus kuului näin: ”Ystävällisyys ja on valmis iloisesti auttamaan kun kysyy jotain” ja vastauksen antoi Maritta Facebookissa.

Ystävällisyyden ja iloisen palveluasenteen lisäksi moni korosti muun muassa hymyä. Lue alta mitä muita ominaisuuksia hyvältä lentoemännältä tai stuertilta tulisi vastaajien mielestä löytyä. Löytyykö itsestäsi listan ominaisuuksia? Tämä on hyvä muistilista myös muille asiakaspalvelun ammattilaisille.

10 tärkeää ominaisuutta – Tällainen on hyvä lentoemäntä tai stuertti

1. Huolehtii turvallisuudesta

Lentohenkilökunnan on ensisijaisesti osattava pitää lentokoneesta ja matkustajista huolta turvallisuuden suhteen, kaikki muu on toisarvoista. – Jerry, Facebookissa

2. Huikea asiakaspalvelija

Asiakaspalveluhenkisyys. Matkustajien olo ahtaassakin koneessa täytyy pitää mahdollisimman viihtyisänä ja lentoemännät ja stuertit voivat vaikuttaa siihen omalla työpanoksellaan. Ystävällinen, turvallinen, ripeä ja ammattitaitoinen asiakaspalvelu parantaa matkustuskokemusta ja saa asiakkaat palaamaan aina uudelleen ja uudelleen lentoyhtiön asiakkaiksi. – Kaisa, Facebookissa

3. Ystävällinen

Asiakkaista välittäminen, auttamisen halu, hyvä palvelu!
– @smile_on_my_lips, Instagramissa

Ystävällinen #hymy ???? #JoinFinnair @duunitori ✈️

— Sini Mattila (@sinimat) December 7, 2015

Hymy ja ystävällisyys, vaikka olisi kuinka väsynyt(: Pitää osata myös hoitaa asiat asiallisesti vaikeidenkin asiakkaiden kanssa!(: – @siirichelbi, Instagramissa

4. Positiivinen

Aidolla hymyllä pääsee jo pitkälle sekä ystävällisellä ja rennolla palvelulla asiakasta kohtaan. #joinFinnair @duunitori

— Oona (@oonaraty) December 9, 2015

Lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus on positiivisuus! #JoinFinnair @duunitori

— Janita Mäkelä (@MakelaJanita) December 7, 2015

5. Huomio lentopelkoiset

Minulle rentous on tärkeää. Pelkään toisinaan lentämistä paljonkin ja mikään ei rauhoita turbulenssissa kuin lentoemäntä, joka ei näytä edes huomaavan koko tärinää. Pidän todella tärkeänä sitä, että otetaan huomioon asiakkaan tarpeet jos on lentopelkoa tai muuta lentämiseen liittyvää ongelmaa. Turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, huolehtivaisuus ja ystävällisyys ovat mulle isoja juttuja. Se mehulasin ojentaminen hymyillen on niihin verrattuna sivuseikkoja, vaikkakin yhtälailla asiakaspalvelua.
– Maarit, Facebookissa

6. Kärsivällinen

Kärsivällisyys ja huumori. Hankalatkin tilanteet selviää ja iloisuus tarttuu.
– Milla, Facebookissa

7. Kielitaitoinen

@duunitori Uppskattar service på svenska. #JoinFinnair

— Mattias Fagerholm (@MattiasFagerhol) December 20, 2015

8. Omaa hyvän tilannetajun

Aidosti hyvä tilannetaju! Se kattaa niin monet asiat! Tiedät miten toimit asiassa kuin asiassa! – Riina, Facebookissa

9. Ammattitaitoinen

Hyvää ja asiantuntevaa asiakaspalvelua tilanteessa kuin tilanteessa ✈️???????? @duunitori #JoinFinnair

— Buddha for Chester (@itsrosemary) December 15, 2015

10. Rakastaa työtään

Hyvinvointi työssä tärkeää: kun työnsä ja roolinsa kokee merkitykselliseksi, pystyy palvelemaan myös muita. #JoinFinnair @duunitori

— Eveliina Pennanen (@eveliinapen) December 20, 2015

Kiinnostaisiko tietää lisää matkustamohenkilökunnan työstä? Lue seuraavaksi millainen oli Finnairin uuden lentoemännän ja uuden stuertin ensimmäinen työpäivä ja millaista on työskennellä Finnairin uudessa A350-koneessa.

Konsulttiyritys Universumin opiskelijatutkimuksen tulosten mukaan Finnair on noussut suosituimmaksi työnantajaksi kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa.

Työnantajamielikuvan tärkeyden puolesta puhuu se, että hyvät työntekijät eivät enää pelkästään metsästä yrityksiä, vaan yritysten tulee houkutella osaajat palkkalistoilleen. Universumin tutkimuksen mukaan hyvä työnantaja tarjoaa esimerkiksi monipuolisia työtehtäviä ja hyvän työilmapiirin. Opiskelijoille tärkeimpiä uratavoitteita ovat työn ja vapaa-ajan onnistunut yhdistäminen sekä työn merkityksellisyys. Näiden asioiden tulee näkyä työnhakijoille, jotta tavoitellut osaajat hakevat paikkoja.

Yrityksen tarina työntekijöiden näkökulmasta

Positiivista mielikuvaa Finnairista ovat viime aikoina vahvistaneet muun muassa talousuutiset, uudet investoinnit sekä laajat rekrytoinnit. Yksi tapa vahvistaa imagoa on kertoa yrityksen tarina sen työntekijöiden näkökulmasta. Myös Duunitori on kirjoittanut yhteistyössä Finnairin kanssa muun muassa matkustamotyöstä ja sen muutoksesta, Finnair Flight Academysta sekä matkustamisen tulevaisuudesta. Finnair on näkynyt myös sosiaalisen median kanavissa esimerkiksi ”Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?” -kilpailun myötä.

Finnairin rekrytointipäällikko Juho Toivola nostaa esiin 3 asiaa, jotka ovat olleet yhtiön menestyksen takana: oikeat kumppanuudet, selkeä strategia ja sitkeä työ. Sosiaalinen media on Toivolan mukaan tärkeä kanava työnantajamielikuvan rakentamisessa. ”Oikeiden ihmisten oikeat kokemukset leviävät kulovalkean lailla – oli kyse sitten työntekijälähettilyydestä tai oppilaitoskumppanuuksista”, Toivola toteaa.

Lue tästä millaista työ on Finnairilla:

Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Lue Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle syyskuussa:

Lue artikkeli »

Lentoemäntä ja stuertti hakivat kesällä töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”

Joulukuussa Finnair ilmoitti aloittavansa historiansa suurimmat rekrytoinnit, mutta tiesitkö, että yhtiö rekrytoi jo kesällä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan? Duunitori tapasi syksyllä työnsä aloittaneet lentoemännän ja stuertin ja otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojen jälkeen:

Lue artikkeli »

Lue artikkeli »

Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit

Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn, jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät:

Lue artikkeli »

Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Lue artikkeli »

#JoinFinnair – Liity joukkoon

Seuraa Finnairin henkilökunnan arkea ja juhlaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Instagram: #JoinFinnair
Twitter: #JoinFinnair

Haluaisitko sinä Finnairille töihin? Katso tästä Finnairin avoimet työpaikat.

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Investointi uusiin koneisiin luo yhtiöön satoja työpaikkoja, mutta minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?, Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit, Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni” ja Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Finnairin laivastoon kuuluu nyt kuusi uutta A350-konetta ja yhtiössä odotetaan innolla näiden koneiden vaikutusta tulevaan. Uusilla koneilla Finnair panostaa entistä enemmän strategiansa ytimeen eli Aasiaan. ”Takana on vuosia kestänyt pitkä projekti. Vaikeiden aikojen jälkeen olemme kääntäneet uuden sivun”, kertoo Inflight Service Specialist ja purseri Mirja Uosukainen, joka on ollut mukana usealla Finnairin A350 lanseeraus- ja koulutuslennolla. Uudella konetyypillä on iso vaikutus myös matkustamohenkilökunnan työhön ja perehdytykseen.

Inflight Service Specialist ja Purseri Mirja Uosukainen vastaa kaukoliikenteen palvelukonseptien suunnittelusta ja toteutuksesta. Uosukainen on ollut yhtiön palveluksessa 20 vuotta.

Koulutuksessa painotetaan yksilöllistä asiakaspalvelua

Finnair kouluttaa työntekijöitä lentämällä uudella koneella eri Euroopan maihin. Näiden ammattikielellä FAM-lennoiksi (crew familiarisation) kutsuttujen lentojen tarkoituksena on perehdyttää henkilökunta uuteen työympäristöön. ”Tarvitsemme viranomaismääräysten vuoksi FAM-lentoja, joissa käydään läpi viranomaisen laatimat turvamääräykset ja muu henkilökunnan perehdytys. Tämä tapahtuu lennon aikana ja mukana on aina yksi famittaja, joka keskittyy kouluttamiseen”, Uosukainen kertoo. Koneesta löytyy paljon uutta nykyajan tekniikkaa, joka on otettu huomioon miehistön koulutuksessa. ”Uudelle konetyypille on tehty oma kurssi, nimeltään eroavaisuuskoulutus. Koulutuksessa on myös korostettu palvelukoulutusta entistä enemmän.”

Uusi konetyyppi herätti paljon innostusta niin asiakkaissa kuin Finnairin miehistössäkin. ”Jokainen koulutusreitti tehtiin eri Euroopan lentokentille, joilla A350 vieraili ensimmäistä kertaa. Tavallaan meillä oli siis juhlat jokaisena työpäivänä, eli myös työntekijät pääsivät osaksi tätä tunnelmaa ja mediahuomiota. Sitä kautta positiivisuus levisi laajalti koko henkilöstöön.” 

Lentokoneessa jokaisella henkilökunnan jäsenellä on selkeä rooli ja henkilömäärä lennoilla vaihtelee kohteen mukaan. Kaukolennoilla tarvitaan luonnollisesti enemmän henkilökuntaa sekä palvelun että isomman asiakasmäärän vuoksi. Uuden konetyypin myötä on myös kehitetty uusia tehtäviä asiakaskokemuksen parantamiseksi entisestään. ”Olemme lanseeranneet tähän koneeseen uuden tehtävän, Service Motivatorin, jolla on vielä syvempi businessluokan koulutus. Siihen sisältyy muun muassa palveluetikettiä ja asiakaspalvelukoulutusta. Tämän koulutuksen käyneet työskentelevät lähinnä koneen businessluokassa.”

Uusi aika näkyy myös esimiestyössä

Uutta konetyyppiä varten lanseerattiin myös täysin uusi esimiesrooli, Chief Purser. Uuden tehtävän kautta haettiin entistä enemmän selkeyttä ja tasalaatuisuutta jokaisen matkustamon jäsenen työhön. ”Chief Purser johtaa asiakaspalvelua, tiimin työtä, työn jakautumista sekä myyntiä yhtiön asettamien tavoitteiden mukaan.”

Yhtiössä on viime aikoina kehitetty entistä enemmän esimiestyötä ja asiakaspalvelua.”Meille rekrytoidaan enemmän ihmisiä ja työtilanteet muuttuvat vaativammiksi, joten tarvitaan selkeää johtajuutta ja samoja yhteisiä tavoitteita, joiden mukaan töitä tehdään yhtenä tiiminä. Keskitymme tekemisessämme tärkeimpään: asiakkaaseen. Meidän tehtävämme on varmistaa asiakkaan matkustusmukavuus ja olla läsnä.”

Tekniikka mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen

Uusimmassa konetyypissä on panostettu erityisesti matkustusmukavuuteen: ”Tilat ovat ilmavia, rauhallisia ja avaria. Koneessa on myös kirjaimellisesti parempi ilma täysin uuden ilmanvaihdon ansiosta, mikä näkyy sekä asiakkaiden että miehistön fyysisenä parempana olona. Myös suunnittelija Vertti Kiven konseptoima sisustus ja valaistusefektit ovat tuoneet paljon positiivista huomiota.”

”Monet ominaisuudet eivät ole niin näkyviä lennolla, mutta niillä on vaikutusta asiakkaan kokemukseen ja mielialaan.” Yksi merkittävä ero on matkustajankin helppo huomata: ”Kone on jo itsessään paljon hiljaisempi kuin vanhemmat koneet. Tarkoitus on mahdollistaa hiljainen ja rauhallinen matkustuskokemus, joten olemme muun muassa vähentäneet kuulutuksia. Uuden tekniikan ansiosta voimme viestiä asiakkaille myös koneen ruuduilla. Tietysti viranomaiskuulutukset tehdään aina.”

Uudet ominaisuudet parantavat työhyvinvointia

”Asiakkaat olivat lanseeraushetkellä uusista koneista erittäin innoissaan ja tietysti lentokonebongarit varasivat lippunsa hyvissä ajoin etukäteen”, Uosukainen paljastaa. ”Finnair hankki koneen ensimmäisenä Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Myös matkustajat, jotka pääsevät A350-lennolle sattumalta, voivat kokea vau-hetkiä.”

A350:n ominaisuudet vaikuttavat asiakkaiden kokemuksen lisäksi matkustamotyöntekijöiden ja lentäjien työhyvinvointiin. ”Olemme ihan eri tasolla matkustusmukavuudessa ja viihtyisyydessä. Tämä on selvä upgrade entiseen. Kaikki se tekniikka, avaruus, parempi ilmanlaatu ja hiljaisuus vaikuttavat paljon myös työhyvinvointiin. Henkilökunnalla on entistä paremmat lepotilat, mikä parantaa työssä jaksamista.”

Uosukainen haluaa nostaa A350-koneiden lanseerauksen merkittävämmäksi osaksi positiivisuuden, joka rakentui uuden koneen ympärille. ”Ilo tiimityöstä, ilo kasvusta ja uudistumisesta. Tämä kaikki konkretisoituu nyt rekrytointiin, kasvuun ja huiman hyviin uutisiin. Odotamme innolla tulevaisuutta.”

Kiinnostuitko työstä Finnairilla? Yritys rekrytoi nyt uusia työntekijöitä matkustamoon!

Lue myös sarjan muut artikkelit:
Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?
Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit 
Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni” 
Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuvat ja video: Finnair. Making of Finnair A350 XWB -videolla pääset kurkistamaan uuden koneen suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen sekä kuulemaan matkustamotyöntekijöiden ja lentäjien tunnelmia ensimmäiseltä lennolta Toulousesta Helsinkiin.